Extralehdet Extralehdet
Tilastokeskuksen mukaan työvoimakustannukset olivat keskimäärin 38,7 euroa tehtyä työtuntia kohti vuonna 2024. Yksityisellä sektorilla tuntikustannus oli 39,0 euroa, paikallishallinnossa 36,6 euroa ja valtiosektorilla 44,3 euroa. Palkkakustannukset muodostivat keskimäärin 78,5 %, sosiaaliturvan kustannukset 18,8 % ja muut kustannukset 2,7 % kokonaistyövoimakustannuksista.
Sektoreittain tarkasteltuna valtiolla oli suurin tehdyn työtunnin kustannus, 44,3 euroa. Valtiolla korkeaa kustannustasoa selittää valtion henkilöstön painottuminen asiantuntija-ammatteihin, joissa on keskimäärin korkea palkkataso. Valtiolla on lisäksi yksityistä sektoria pidemmät loma-ajat, jotka vähentävät tehtyjen tuntien määrää suhteessa yksityiseen sektoriin.
Paikallishallinnossa työvoimakustannus on sektoreista pienin sekä tehtyä työtuntia että henkilötyövuotta kohti mitattuna. Vaikka tehtyjen työtuntien määrä on paikallishallinnossa lomista johtuen yksityistä sektoria pienempi ja sosiaalikustannukset ovat muita sektoreita korkeammat, niin paikallishallinnon palkkakustannukset ovat pienemmät kuin muilla sektoreilla.
Teollisuudessa tuntikustannus kasvaa yrityksen koon mukaan
Yksityisellä sektorilla teollisuuden toimialoilla (B-E) tehdyn työtunnin kustannus oli vuonna 2024 työvoimakustannustutkimuksen pienimmissä, 10-49 palkansaajan, yrityksissä 36,0 euroa, suurimmissa, yli 500 palkansaajan, yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus oli 46,5 euroa. Kustannus kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Suurin kustannusero oli siirryttäessä 10-49 palkansaajan yrityksistä 50-249 palkansaajan yrityksiin. Myös rakentamisessa tehdyn tunnin kustannus kasvaa yrityksen kasvaessa. Muilla yksityisen sektorin toimialoilla ei ollut havaittavissa samanlaista säännönmukaisuutta, mutta hyvinvointipalveluissa tehdyn työtunnin kustannus oli suurempi vähintään 250 palkansaajan yrityksissä kuin tätä pienemmissä yrityksissä.
Erot tuntikustannuksissa erikokoisissa yrityksissä selittyvät lähinnä palkkakustannuksella, joka on sitä suurempi, mitä isommasta yrityksestä on kysymys. Myös osa sosiaalivakuutusmaksuista kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Teollisuuden toimialoilla suurimmissa yrityksissä maksetaan keskimäärin enemmän tulospalkkioita ja muita kertaluonteisia eriä kuin pienemmissä yrityksissä.
Palkkakustannukset ovat suurin työvoimakustannuserä
Palkkakustannus muodostuu välittömästä ansiosta ja muista palkkakustannuksista eli kertaluonteisista palkkaeristä sekä vapaapäivien palkoista. Suurin palkkakustannusten osuus vuonna 2024 oli valtiolla, 80,6 %. Yksityisellä sektorilla palkkakustannukset muodostivat 78,8 % kokonaistyövoimakustannuksista ja paikallishallinnossa 76,8 %.
Sosiaaliturvan kustannuksiin luetaan työvoimakustannustutkimuksessa mukaan varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset, eli lakisääteiset, sopimusvaraiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut, sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat ja työterveyshuollon kustannukset. Suurin sosiaaliturvan kustannusten osuus vuonna 2024 oli paikallishallinnossa, 21,8 %. Valtiolla sosiaaliturvan kustannukset muodostivat 18,3 % kokonaistyövoimakustannuksista ja yksityisellä sektorilla 17,9 %.
Muita työvoimakustannuseriä ovat luontoisedut, työpaikkakoulutuksen kustannukset, työ- ja suojavaatekustannukset, rekrytointikustannukset sekä henkilöstörahastojen kustannukset. Näiden kustannuserien osuus yhteensä oli suurin yksityisellä sektorilla, 3,4 prosenttia, paikallishallinnossa 1,4 prosenttia ja valtiolla 1,1 prosenttia. Yksityisen sektorin muiden työvoimakustannusten suurempi osuus valtioon ja paikallishallintoon nähden johtuu lähinnä muita sektoreita suuremmista luontoisetujen määrästä.
