Tulevaisuuden johtaja organisaatiossa nimeltä Suomi

Tarvitseeko Suomi tulevaisuudessa johtajaa? Tulisiko meillä olla neuvosto, joka päättää meidän asioistamme, eikä annetakaan ”valtaa” yhdelle johtajalle? Aika helppo vastata näihin, ainakin omasta mielestä. Meillähän on jo neuvosto eli hallitus, joka päättää asioistamme. Meillähän on myös johtajamme, presidentti. Kysymys oikeastaan kuuluukin, onko meillä sellainen neuvosto tai johtaja, joka oikeasti vie kansaamme oikeaan suuntaan?

Meillä kansalaisilla ja Suomella tulee olla johtaja, joka vie tätä maata eteenpäin, kuin susilaumaa. Susilauman johtaja on lauman viimeisenä, joka varmistaa, että kaikki ovat mukana, heikoimmista lähtien. Susilauman johtaja organisoi lauman siten, että heikot menevät edellä, määrittäen tahdin ja vauhdin. Voimakkaimmat yksilöt ovat keskellä, jotka varmistavat heikoimmat sekä koko lauman. Johtaja on siis viimeisenä, aivan kuten laivan kapteeni, jonka pitäisi jättää uppoava laiva viimeisenä, kriisin keskellä. Johtaja ei siis ole henkilö, joka sanelee, määrää tai tavoittelee omaa etuaan. Tulevaisuuden johtaja organisaatiossa nimeltä Suomi on johtaja, joka varmistaa tämän kansakunnan hyvinvoinnin juuri niin, kuin kansa haluaa. Johtaja on esimerkillinen, peloton, rakkautta täynnä kansaa kohtaan sekä oikeudenmukainen kaikkea ja kaikkia kohtaan. Johtaja siis luo avoimuuden sekä luottamuksen ilmapiirin kansan keskuuteen. Johtajalla on kyky ymmärtää empaattisesti toisia ihmisiä. Johtajan on sukellettava toisten ihmisten tunteiden vietäväksi, jolloin hän kykenee ymmärtämään muita paremmin. Johtamista ei tulisikaan ohjata sellaiset kielteiset seikat kuin ahneus ja pyrkimys saada valtaa. Tällaisen johtamisen seurauksena on sekä työntekijöiden, että asiakkaiden huonovointisuus.

Minkälainen johtaja meillä tällä hetkellä on? Sauli, joka istuu norsunluutornissaan hiljaa, kun erimielisyydet kaikuvat kansan keskuudessa sekä Arkadianmäen käytävillä. Ei todellakaan ole, eikä sellaista koskaan ole ollutkaan, joka Suomen kulta-aikaan vie ja johtaa. Tarvitaan täysin uudenlaista johtajuutta. Eduskunnan sekä hallituksen tulisi edustaa sellaisia arvoja, kuten totuus, rakkaus ja ilo. Totuutta pimitetään, kansaa ei todellisuudessa rakasteta ja ihmisten ilo on kadonnut. Ainakaan näillä toimilla mitä olemme tällä hetkellä kokemassa.

Mitä johtajuus on? On kaikenlaisia teoreettisia malleja johtamisjärjestelmistä. Löytyy laatujohtamista, strategista johtamista, tulosjohtamista, tavoitejohtamista jne. Mikä malli olisi sopivin? Johtaminen yksinkertaisuudessaan on vuorovaikutusta sekä työntekijöiden, asiakkaiden, mutta myös omistajien kanssa. Tässä pelissä kansa edustaa kaikkia näitä. Itseäni kummastuttaa kovin paljon se, että tätä yhtälöä ei maamme hallinnossa ymmärretä.

Ensinnäkin johtajaksi ei synnytä, vaan johtamistavat opitaan. Tietyillä ihmisillä on tosin enemmän taipumuksia johtajaksi, mutta taidot opitaan. Suomi nimisessä organisaatiossa tärkein taito on kuunnella kansaa ja tehdä kansan hyvinvointia edistäviä päätöksiä. Ei sen mukaan, mitä Euroopassa tai muualla sanotaan tai käsketään. Tässä ne taidot punnitaankin. Suurin osa johtajista kuvittelevat olevansa hyviä johtajia ja tässä mennäänkin pahasti metsään. Johtajana oleminen on paljon muutakin, kuin johtamista. Nyt on nimittäin kyse ihmisten johtamisesta ja tässä tarvitaankin sydäntä, rakkautta sekä tunneälyä. Vanhaan malliin johtajat todella istuvat norsunluutornissaan ja luulevat tekevänsä hyviä päätöksiä yksinään. Johtaminen ei tarkoita johtamista, valvonnan, tarkkojen ohjeiden ja kriittisten palautteiden kautta. Nämä ilmiöt ainoastaan tuhoavat johtajuuden, sen merkityksen ja saavat aikaan kaaoksen ja lopulta konkurssin. Välillä tuntuu, että se onkin tarkoituksellista Oy Suomi Ab:ssä tänä päivänä.

Suomi organisaatiossa on jokaiselle työntekijälle määritetty omat tehtäväalueensa ja niitä suurimmaksi osaksi mitataan tulostavoitteiden ja omien tehtävien suorittamisen perusteella. Ihmiset tekevät suuria työmääriä, joita mitataan numeerisesti. Pitkällä jänteellä tällaisessa organisaatiokulttuurissa käy niin, että ajaudutaan jäykkään, tehtävärajoja vaalivaan ja asiakkaita henkilöltä toiselle pallottelevaan organisaatiokulttuuriin, jonka tie on lyhyt. Suomi organisaatiossa työntekijät ovat samalla asiakkaita, mutta myös omistajia. Ihmiset yksinkertaisesti ajetaan loppuun tällä pallottamisella. Jos johtaminen perustuu pelkästään taloudellisiin lukuihin, niin työt loppuvat ennen aikojaan. Talousluvut ovat historiaa, miten organisaatio on pärjännyt viime kuukauden, kvartaalin tai vuoden. Organisaatiota tulisikin johtaa tulevaisuuden näkymillä, katsoa eteenpäin ja viedä kansa sitä kohti. Toki historia kertoo paljon, mitä on tehty, mutta siihen ei kannata pelinappuloita sen enempää panostaa. Se, että johtajamme puhuu toisella tavoin, kuin käyttäytyy, luo ympärilleen kaikille epävarmuutta. Tekemisillään johtaja joutuu muokkaamaan organisaation rakennetta, tarkoitusta sekä ”ilmapiiriä”. Johtajuus merkitsee siis myös muiden todellisuuden muokkaamista.
(Lähde: Jaetun johtajuuden taito, P.Juuti)

Miten uusi johtajuus saadaan organisaatioomme?

Me olemme kovaa vauhtia menossa kohti uutta johtajuutta. Toki suurin osa työntekijöistämme ei sitä huomaa, eikä näe sitä. Vuonna 2012 alkoi vesimiehen aika, joka jatkuu vielä pitkään. Maaplaneettaa viedään uuteen aikaan sekä ”uuteen maahan”. Vanhat johtamismallit alkavat karistua pois ja uudelle tehdään tilaa. Miten se näkyy vuonna 2020-2025? Oikea vastaus on kriisi. Kriisissä vanhat ajattelumallit menettävät merkityksensä, selitysvoimansa ja tarvitaan uusia malleja. Perinteisesti vallassa olevat henkilöt eivät tällaisia uusia malleja kehitä. Uudet ajattelumallit syntyvät sellaisten ihmisryhmien keskuudessa, jotka kokevat vanhan toimintatavan tai käsillä olevan kriisin aiheuttavan heille kärsimyksiä ja epäoikeudenmukaista kohtelua muiden taholta. Näin syntyy perinteisistä ajattelumalleista poikkeavia näkemyksiä, jotka haastavat perinteisen valtarakenteen. Uuden ajattelumallin puolustajat joutuvat kuitenkin taistelutilanteeseen perinteisen ajattelumallin kannattajien kanssa. Valtataistelu vaatii ihmisiä ottamaan kantaa sekä ihmisiä tekemään dramaattisia tekoja. Erityisen dramaattisia tekoja tehneet henkilöt saattavat nousta uuden ajattelutavan ja ajan kannattajien johtajiksi. Kuulostaako nyt tutulle? Tämähän on suoraan tästä ajasta, mitä elämme – Kriisi, uusi aika, uudet ajattelumallit. Jännää tässä yllä olevassa tekstissä on se, että se on suoraan Pauli Juutin kirjasta Jaetun johtajuuden taito. Voisimmekin kysyä nyt, miksi elämme keskellä kriisejä, niin poliittisia, taloudellisia kuin terveydellisiäkin? Universumi on järjestänyt asiat niin, että planeettaa kohtaa isoja askelmerkkejä, jonka jälkeen laskeudumme kulta-aikaan, jota johtaa todelliset kansan johtajat. Siis ottakaamme kaikki kriisit tai Universumin askelmerkit avosylin vastaan ja hurratkaamme, koska se on tie oikeudenmukaisuuteen ja kulta-aikaan.

Kulta-ajan johtajamme keskittyy muiden kuuntelemiseen. Häneltä löytyy empatiaa ja hän pyrkii ymmärtämään, hyväksymään ja arvostamaan muita. Johtaja pyrkii ratkomaan erimielisyydet sekä vaikeat tilanteet kansan keskuudessa. Johtaja lisää koko ajan tietoisuuttaan eettisyydestä ja siihen liittyvistä arvoista. Hän ei koskaan pakota ketään mihinkään, vaan pyrkii vakuuttamaan toiset omien näkemystensä hyvyydestä. Johtaja kykenee näkemään arkisten tapahtumien ylitse ja katsoo tulevaisuuteen, menneisyyden ja nykyhetken kautta. Hän hoitaa muiden asioita, kuin omiaan, arvostaen ihmisarvoja. Hän haluaa edistää ihmisten henkistä kasvua. Johtaja pyrkii rakentamaan yhteisöllisyyttä organisaation jäsenten keskuudessa ja pyrkii palvelemaan toiminnallaan koko maapalloa.
(Lähde: Jaetun johtajuuden taito, P.Juuti)

Mikä muuttuu?

Johtamisen seurauksena organisaatiosta tulee innostuksen ja inspiraation tyyssijoja. Organisaatioista tulee paikkoja, joissa halutaan työskennellä. Työstä tulee harrastus, eikä rasite tai pelkästään keino ansaita rahaa. Me elämme elämää, emmekä ole enää pakkopaidassa olevia orjia, jotka pakolla joutuvat tekemään asioita elääkseen.

Ihmiset haluavat kuulua yhteisöön, joka pyrkii parantamaan oloja. Yhteisöstä tulee liike tai jopa ilmiö, kun ihmiset puhuvat toistensa kanssa ja alkavat toteuttaa yhteistä unelmaansa. Ihmisten johtajat luovat liikkeitä kannustamalla ihmisiä keskustelemaan keskenään ja jakamaan unelmiaan keskenään. Yhteinen usko ajettavan asian merkitykseen luo toivoa ja toivo voittaa pelon sekä ahdistuksen. Ihmisten johtamisen luoma kannustavuus kumpuaa siitä, että kaikki ovat vastuussa ja johtaminen on jaettua.

Keskeisin asia on joukkuehenki. Työyhteisön jäsenet pyrkivät innokkaasti samoihin päämääriin ja käyttävät toinen toistensa vahvuuksia oivalla tavalla hyväkseen. Tiedonkulku on avointa ja työyhteisön jäsenten välillä vallitsee luottamus korkealla tasolla. Hyvänä esimerkkinä pidän tästä Suomen jääkiekon maailmanmestaruuksia. Suomi on ollut monessa kisassa mukana, jossa muilla mailla on ollut vaikka kuinka kovatasoinen joukkue. Maailmanmestaruudet on voitettu joukkueena, ei yksilösuorituksina. Lainatakseni päävalmentaja Jukka Jalosen sanoja; tärkein asia on joukkuehenki sekä luottamus. Kun luottamusta antaa, niin sitä myös saa. Sehän on Universumin lainalaisuuksista yksi tutuimmista.
(Lähde: Jaetun johtajuuden taito, P.Juuti)

Tietoinen läsnäolo ja johtajuus

Tietoinen läsnäolo voidaan saavuttaa mielen hiljentymisen avulla. Näin voidaan olla täydellisesti läsnä siinä, mitä on tapahtumassa. Kun ihminen on tietoinen omista ajatuskuvioistaan hän osaa arvostaa muita eikä ole kärkäs arvostelemaan heitä. Tietoisesti läsnä oleva ihminen tietää, että myös hänen mielensä sisältää noita samoja piirteitä, jotka tuntuvat ärsyttäviltä. Tietoisen läsnäolon avulla ihminen kykenee ymmärtämään, että kaikki mitä hän tekee, vaikuttaa sekä häneen itseensä että koko maailmaan. Kun ihminen on aidosti läsnä itselleen, pystyy hän olemaan paremmin läsnä myös toisille. Tie hyvään vuorovaikutukseen kulkeekin oman itsen ja oman tietoisen läsnäolon kehittämisen kautta. Ensiksi pitää tuntea itsensä ja sitten muut.

Tähän on oiva ratkaisu meditaatio.
(Lähde: Jaetun johtajuuden taito, P.Juuti)

Kuka johtaa Suomen 2030-luvulla? Mistä minä sen tietäisin. Tuskin sitä tietää kukaan mukaan. Itse uskon vahvasti, että koko poliittinen kenttä tulee kokemaan suuren ja järisyttävän muutoksen. Se näky, mitä nyt nähdään, ei ole sama 10 vuoden kuluttua. Uusi sukupolvi, ”kristallisukupolvi”, ”kristallilapset” nousevat ja kyllä tietävät miten tätä maata johdetaan. Toki, sitä ennen nähdään vielä paljon muitakin johtajia, keitä, minkälaisia, millaisin ominaisuuksin, niin jää nähtäväksi. Joka tapatauksessa ihmisiä tullaan johtamaan rakkaudella, totuudella sekä ilolla. Tulevaisuuden johtaja rakastaa itseään, omaa maataan, kansalaisiaan sekä muita sydämen pohjalta. Hän tuntee totuuden sekä oikeuden ja palauttaa ilon kansalaisille.

Ensimmäinen kiintopiste lähestyy kovaa vauhtia. Sunnuntaina 13.6 annetaan ensimmäiset merkit siitä, miten tätä maata tullaan tulevaisuudessa johtamaan. Käykää äänestämässä.

Luin Pauli Juutin kirjan Jaetun johtajuuden taito. Kirja sai itseni kirjoittamaan henkisestä johtajuudesta ja siitä, miten Suomea tullaan jatkossa johtamaan. Hämmästykseni oli suuri, miten jaetun johtajuuden kirjassa oli johtajuus kuvattu juuri niin, kuin itse olen asiat ajatellut tai kuvitellut, miten asiat tulevat menemään. Tekstin ”runko” on siis Pauli Juutin kirjasta Jaetun johtajuuden taito.

www.jannelaakso.fi