Tarkastellaan Ylen tarinaa “Omar” Vantaan Tikkurilassa

Omariksi nimetyn tyypin henkilöllisyyttä, hänen taustaansa, tapahtumien ajankohtia, kuvauspaikkoja tai ovatko kuvat, asiakirjat tai kuvaukset todellisia ei varmisteta. Suurin osa tapahtumaketjusta perustuu Omarin kertomukseen, jota ei voida tarkistaa.

Artikkelin mukaan Omar kohtasi miehen, joka esittäytyi suojelupoliisin työntekijäksi ja käytti nimeä Timo. Ei kuitenkaan ole näyttöä, jonka perusteella voitaisiin varmistaa miehen henkilöllisyys, hänen työpaikka tai edes se, että kyseinen henkilö todella on olemassa. Samoin väitteet myöhemmistä puheluista, tapaamisista, seurannasta, viesteistä ja rahakuorista perustuvat varmistamattomiin kertomuksiin. Riippumatonta näyttöä, kuten tallenteita, puhelutietoja, valvontakamerakuvia tai muuta ulkopuolista aineistoa ei ole esitetty.

Tekstin väitteet ovat jonkun ilmoittamia, ei havaittuja tosiasioita. Esitetyt väitteet on joku tuntematon henkilö esittänyt tai kirjoittaja luonut yksinään “kivan” tarinan. Artikkelista ei selviä, että väitteiden kohteena olevat henkilöt, asiakirjat, haastattelut tai tapahtumat ovat olemassa tai edes tapahtuneet.

”Omar” Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan kerrostalon pihamaalla.
Kuvateksti väittää henkilön olevan Omar ja paikan Tikkurilaksi, mutta tekstistä ei voi varmistaa henkilön henkilöllisyyttä, kuvan aitoutta, kuvauspaikkaa tai kuvausaikaa.

Irakilainen Omar kertoo Supon yrittäneen värvätä hänet – kieltäytymisen jälkeen hänet karkotettiin.
Tämä on otsikon tiivistelmä ja sisältää tulkinnan syy-yhteydestä. Tekstin perusteella ei voida varmistaa, että henkilö on irakilainen Omar, että Supo yritti värvätä hänet tai että karkotus johtui kieltäytymisestä.

Omar kertoo, että kieltäydyttyään tietolähteeksi ryhtymisestä hänet karkotettiin.
Kyse on Omarille annetusta lausumasta, jos sellainen on annettu. Se ei todista, että väitetty kieltäytyminen tapahtui tai että se aiheutti maasta poistamisen.

Supo kiistää käyvänsä kauppaa kansalaisuuden edistämisellä.
Kirjoittaja väittää Supon kiistäneen asian. Teksti ei todista, kuka lausunnon antoi tai mitä todella tapahtui.

Elokuussa 2023 irakilainen Omar oli poistumassa työnhakuun liittyvästä tapaamisesta silloisesta TE-toimistosta Vantaan Tikkurilasta.
Henkilön kansalaisuutta, olemassaoloa, tapaamista, sen ajankohtaa, paikkaa tai tapaamisen luonnetta ei voi varmistaa.

Pysäköintipaikalla hänet pysäytti tuntematon mies.
Tämä perustuu Omarin kertomukseen. Sivullisia, valvontakameratallenteita tai muuta riippumatonta näyttöä ei esitetä.

Omarin mukaan mies esittäytyi suojelupoliisin työntekijäksi ja pyysi kutsumaan itseään Timoksi.
Ei ole osoitettu, että mies oli olemassa, käytti nimeä Timo tai työskenteli Supossa. Väärennetty henkilöllisyys olisi mahdollinen vaihtoehto.

Samalla hän vilautti poliisin henkilökorttia peittäen kuitenkin nimensä ja tunnisteensa sormillaan.
Tämä on yhden henkilön kertomus. Korttia, sen aitoutta tai tapahtuman tallennetta ei esitetä.

Omar kertoo tämän olleen alkusysäys lähes kaksi vuotta kestäneelle värväysyritykselle.
Kesto ja koko värväysyrityksen olemassaolo perustuvat vahvistamattomaan kertomukseen.

Omarin ja hänen perheensä turvallisuuden takaamiseksi hän esiintyy tässä jutussa anonyyminä.
Teksti väittää henkilön ja perheen olevan olemassa. Anonymiteetti estää tarkistamasta henkilön taustaa.

Yle on tutustunut Omarin kertomusta tukeviin asiakirjoihin.
Lukija ei näe asiakirjoja eikä voi tarkistaa niiden aitoutta, sisältöä tai sitä, tukevatko ne todella kertomusta. Tämä on kirjoittajan ilmoitus hänen tekemisistään, jos niitä on tapahtunut.

Yle on haastatellut hänen vaimoaan ja asianajajanaan toiminutta Ville Puntoa.
Haastattelujen olemassaolo, henkilöiden henkilöllisyys ja heidän lausumiensa sisältö perustuvat tekstin tekijän ilmoitukseen. Lisäksi vaimo ei olisi väitetyn tapahtuman kannalta riippumaton lähde, jos vaimo on olemassa.

Omar on kertonut tarinansa useita kertoja yhtenäisesti.
Kertomuksen toistaminen samalla tavalla ei todista sen paikkansapitävyyttä. Se voi osoittaa myös tarkkaan opetellun valheellisen kertomuksen toistamista.

Hän on sittemmin poistunut maasta perheensä kanssa.
Maastapoistumisesta ei esitetä mitään riippumatonta todistetta. Myös henkilön ja perheen olemassaolo jää varmistamatta.

Yle ei ole kuitenkaan voinut riippumattomista lähteistä varmistaa kaikkia Omarin väitteitä.
Tämä on jutun oma varoitus siitä, että sen väitteisiin ei kannata kritiikittä uskoa. Se heikentää jutun totuusarvoa entisestään.

Omarin mukaan Supolle työskentelevä Timo tarjosi hänelle yhteistyötä.
Sekä Timo että hänen Supon yhteytensä perustuvat Omarin kertomukseen.

Hänen tuli kerätä tietoa kahdesta irakilaismiehestä, joiden epäiltiin liittyvän terrorismiin.
Ei ole esitetty miesten nimiä, tutkinta-aineistoa, Supon lausuntoa, asiakirjoja tai muutakaan näyttöä.

Omarin mukaan häntä pyydettiin ystävystymään miesten kanssa uudelleen ja raportoimaan heidän tekemisistään Supolle.
Tämäkin on pelkkä kertomus väitetystä keskustelusta.

Timo ilmoitti pitävänsä yhteyttä ja allekirjoittavansa viestinsä tunnuksella ”TE”.
Viestejä ei ole saatavilla. Tunnuksen merkitystä ei voi tarkistaa, eikä ole varmistettu, kuka viestit lähetti vai lähettikö kukaan.

Omarin puhelin käynnistyi uudelleen ja kaikki tiedot katosivat.
Tekstissä ei esitetä teknistä selvitystä, puhelinta, varmuuskopioita tai muuta näyttöä.

Omarin vaimo kertoo nähneensä viestejä ja kuulleensa yhteydenottoja.
Tämä on toisen tuntemattoman henkilön kertomus kadonneiden viestien lähettäjästä ja sisällöstä. Jos mies ja vaimo on olemassa, niin kertoja ei ole riippumaton.

Omar ei puhunut tapauksesta muille, koska pelkäsi turvallisuutensa puolesta.
Henkilön motiivista ja pelosta ei esitetä perusteita tai näyttöä.

Timo ilmaantui pian sen jälkeen, kun Omar oli jättänyt kansalaisuushakemuksen ja käynyt Supon kuulustelussa.
Hakemuksen ja kuulustelun olemassaolo, ajankohta sekä Timon ilmestyminen ovat osa tarinaa. ”Pian sen jälkeen” ei myöskään osoita syy-yhteyttä.

Kuulustelussa keskustelu oli kääntynyt nopeasti Omarin tuntemiin irakilaismiehiin.
Kuulustelupöytäkirjaa ei näytetä. Väite riippuu siitä, mitä asiakirjoissa todella lukee ja miten niitä on tulkittu.

Omar pitää kyseisiä irakilaismiehiä vaarallisina.
Tämä ilmaisee Omarin mielipiteen, ei todettua tosiasiaa.

Tikkurilan tapaamisen jälkeen ”TE” otti yhteyttä puhelimitse.
Puhelutietoja, tallenteita tai muuta riippumatonta näyttöä ei ole esitetty.

Yhteydenotot jatkuivat seuraavan kahden vuoden ajan.
Kesto perustuu kertomukseen. Väitteelle ei esitetä puhelutietoja, viestejä, kalenterimerkintöjä tai muita tarkistettavia todisteita.

Mies ilmaantui autollaan säännöllisesti paikkoihin, joissa Omar liikkui.
Tämä voi olla väite seurannasta, mutta autosta, rekisteritunnuksesta, havaintotodistajista tai tallenteista ei kerrota.

Mies ojensi Omarille kirjekuoren ja sanoi sen olevan pomolta terveisiä.
Tapahtuma perustuu Omarin muisteluun. Kirjekuorta, väitettyä rahaa, sormenjälkiä, viestejä tai todistajia ei ole esitetty.

Kuoressa oli 350 euroa ja myöhemmin 1 000 euroa.
Rahasummia ei voida todentaa tekstistä. Oletetun vaimon kertomus rahojen näkemisestä ei osoita niiden alkuperää tai antajaa.

Omar sai puhelun, jossa kerrottiin Supon antaneen hänestä lausunnon Maahanmuuttovirastolle.
Puhelua ei esitetä, soittajaa ei yksilöidä eikä lausuntoa näytetä. Ei siis voida varmistaa, että puhelu tuli Supolta tai että lausunto on olemassa.

Pian tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto teki kielteisen päätöksen ja määräsi Omarin poistumaan maasta turvallisuusuhan vuoksi.
Tämäkin perustuu artikkelin ilmoitukseen asiakirjoista, joita ei ole nähtävillä. Vaikka päätös olisi olemassa, niin se ei todista turvallisuusuhka-arviosta, eikä kieltäytymisestä.

Pahoinpitelytuomiota ei mainittu maasta poistamisen perusteena.
Tämä voidaan varmistaa vain lukemalla alkuperäinen päätös. Teksti ei näytä päätöstä eikä sen täydellisiä perusteluja.

Supo sanoo, ettei se käy kauppaa oleskeluluvan tai kansalaisuuden edistämisellä.
Tämä on Supon oma kiistävä lausunto. Se ei itsessään todista Supon toimineen oikein, mutta se on vaihtoehtoinen kertomus Omarin väitteelle.

Tietolähteille voidaan maksaa korvauksia, mutta vastineeksi ei anneta oleskelulupaa.
Tämä on viranomaisen ilmoitus toimintatavastaan. Teksti ei esitä säädöstä, ohjetta tai muuta alkuperäislähdettä, jolla väite voitaisiin tarkistaa.

Tietolähteeksi ryhtyminen on aina vapaaehtoista ja siitä voi luopua milloin tahansa.
Tämä kuvaa Supon ilmoitettua periaatetta, mutta ei todista, että juuri tässä tapauksessa periaatetta noudatettiin.

Asiantuntijan mukaan kiristäminen on maailmalla yleistä, mutta hän ei ole kuullut sellaisesta Suomessa.
Asiantuntijan henkilöllisyyttä, pätevyyttä, lausunnon tarkkaa sisältöä ja väitteen tilastollista perustaa ei tekstissä yksilöidä. ”En ole kuullut” ei todista mitään todellisista tapahtumista.

Vuonna 2006 somalialaismies kertoi vastaavasta tapauksesta.
Tämä on kertomus toisesta oletetusta tapauksesta. Teksti ei osoita väitteen todenperäisyyttä.

Viime vuonna Supo antoi Migrille 53 lausuntoa, joissa henkilö arvioitiin turvallisuusuhaksi.
Lähdettä, tilastoa, tarkkaa vuotta tai arviointitapaa ei kerrota. Väite jää artikkelin kirjoittajan ilmoitukseksi.

Turvallisuusuhaksi arvioitujen määrä on kaksinkertaistunut 2020-luvun alusta.
Vertailuvuotta, lukumääriä ja tilastolähdettä ei esitetä. Ilman niitä väitettä ei voi tarkistaa.

Nousua selittää osittain lainsäädännön kiristyminen.
Tämä on kausaalinen tulkinta. Teksti ei osoita, kuinka suuri osa kasvusta johtuu lainsäädännöstä ja kuinka suuri osa muista tekijöistä.

Punto sanoo järjestelmässä olevan perustavanlaatuinen ongelma.
Tämä on asianajajan arvio, ei puolueeton tosiasia. Punto toimii järjestelmässä vastavoimana viranomaisille. Tämän vuoksi on luonnollista ja odotettavaa, että hänen arvionsa poikkeaa Suojelupoliisin (Supo) näkökulmasta.

Migri ja hallinto-oikeus noudattavat lähes poikkeuksetta Supon lausuntoa.
Tekstissä ei esitetä päätöstilastoja tai tutkimusta, joka tukisi sanaa ”lähes poikkeuksetta”. Kyse on asianajajan yleistyksestä.

Helsingin Sanomat on uutisoinut vastaavista Venäjän Pohjois-Kaukasiasta lähtöisin olevista miehistä.
Tällä perusteella emme voi varmistaa edes toisen median jutun olemassaoloa tai sen sisältöä. Maininta ei myöskään todista Omarin tapauksen olevan samanlainen.

Supo salaa perustelut lähteiden suojelemiseksi.
Tämä on Supon yleinen perustelu. Teksti ei osoita, että juuri Omarin tapauksessa salaaminen perustui tähän tai että salaaminen oli lainmukaista.

Omar epäilee, että häntä rangaistiin kieltäytymisestä tietolähteeksi.
Tämä on hänen epäilynsä, ei todennettu johtopäätös.

Punto ei sulje tätä pois.
Se, ettei asianajaja sulje vaihtoehtoa pois, ei ole näyttöä sen puolesta. Se osoittaa vain, ettei hän pidä toimintaa mahdottomana.

On vaikea olla ajattelematta, että asiat liittyvät toisiinsa.
Tämä on retorinen päättely ajallisesta järjestyksestä, ei todiste syy-yhteydestä.

Kiva tarina, jolla ei ole mitään totuuspohjaa.