Extralehdet Extralehdet
Nyt Puhuu -osasto on mielipidekirjoituksille tarkoitettu palsta. Kirjoitukset edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivätkä ole toimituksellista sisältöä. Ylläpito ei valitse, eikä muokkaa julkaistavia kirjoituksia. Extralehdet.com toimii ainoastaan julkaisu-alustan teknisenä ylläpitäjänä. Kirjoita mielipide.
Suomen asuntomarkkinat elävät muutoksen aikaa. Vaikka korot ovat laskeneet ja talous näyttää pieniä elpymisen merkkejä pohjalukemista, asuntokauppa pysyy jäissä. Syyt ovat rakenteellisia, jonka vuoksi muutosta parempaan ei ole tulossa.
Olemme siirtyneet kestävästi tilaan, jossa vanhat toimintamallit eivät enää toimi. Syntyvyys on romahtanut historiallisen alhaiseksi. Vuonna 2024 syntyi noin 44 000 lasta, joka on lähes puolet vähemmän kuin 1960-luvulla, jolloin luku oli yli 80 000. Tämä ei ole tilapäinen notkahdus, vaan kolmen vuosikymmenen trendi.
Seuraukset asuntomarkkinoille ovat väistämättömät. Ensiasunnon ostajien ikäluokkien määrät pienenevät jatkuvasti. Nuoret aikuiset perustavat perheitä entistä myöhemmin tai jättävät perheen perustamatta. Sen vuoksi myöskään isompien asuntojen luonnollinen kysyntä ei kasva.
Samaan aikaan väestö ikääntyy nopeasti. Eläkeläiset, joilla useimmiten on jo asunto, muodostavat kasvavan väestönosan. He eivät ole ostajia vaan myyjiä, jotka vapauttavat asuntojaan markkinoille. Tämä lisää asuntojen tarjontaa.
Ostajakunta köyhtyy entisestään
Työttömyys on noussut valtaviin määriin. Pankit eivät myönnä asuntolainoja ilman säännöllisiä tuloja, ja määräaikaisten sekä pätkätöiden yleistyminen heikentää lainansaannin mahdollisuuksia entisestään. Suuri osa työikäisestä väestöstä on sysätty markkinoiden ulkopuolelle.
Nuorilla aikuisilla ei ole säästöjä. Vuokramarkkinoiden kalleus vie mahdollisuuden kerryttää käsirahaa, ja opintolainat rasittavat jo valmiiksi niukkaa taloutta. Vanhempien takaus ei riitä, kun oma maksukyky on epävarma.
Ylitarjonta on todellinen
Suomeen on rakennettu liikaa vääränlaisia asuntoja. Erityisesti kasvukeskuksiin on syntynyt ylitarjontaa pienistä asunnoista, yksiöitä ja kaksioita on markkinoilla enemmän kuin ostajia. Liiallinen tarjonta on painanut hintoja alas erityisesti kasvukeskuksissa.
Uudiskohteiden ja vanhojen asuntojen hintaero on liian korkea. Sijoittajien kysyntä on romahtanut, koska vuokratuotto ei kata rahoituskustannuksia. Rakennuslupien määrä on painunut tilastohistorian matalimmalle tasolle – vapaarahoitteinen asuntotuotanto on käytännössä pysähtynyt.
Paluuta entiseen ei ole
Asuntomarkkinoiden käännettä ei tapahdu ilman syvää rakenteellista muutosta. Ennusteet lupailevat elpymistä vuoden 2026–2027 jälkeen, mutta se perustuu oletukseen, että ylitarjonta purkautuu ja väestörakenne vakiintuu. Näin ei tapahtu niin lyhyessä ajassa, jos koskaan.
Asuntopolitiikassa pitäisi tunnustaa tosiasiat, joka on poliitikoille ja automaattiselle rahantekokoneistolle raskasta. Asuntokanta on vääränkokoinen väestörakenteelle, omistusasuminen ei ole kaikille mahdollista, ja markkinoiden toimintaedellytykset vaativat perusteellisen uudistuksen. Vanhaan normaaliin ei ole paluuta.
