Puolustusministeri Häkkänen: Suomi liittyy Ranskan eurooppalaiseen ydinpelotealoitteeseen

Suomi on päättänyt liittyä Ranskan lanseeraamaan Euroopan turvallisuuden kannalta merkittävään ydinpelotealoitteeseen. Aloitteessa on kyse kahdenvälisestä yhteistyöstä Ranskan kanssa. Suomi on käynyt aloitteesta luottamuksellisia keskusteluja Ranskan kanssa sekä ylimmällä poliittisella tasolla että virkamiestasolla.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron lanseerasi linjapuheessaan maaliskuussa 2026 aloitteen maan ydinpelotteen eurooppalaisesta ulottuvuudesta. Kahdeksan maan todettiin tuolloin liittyneen aloitteeseen ja sittemmin myös Norja on siihen liittynyt. Suomi on osaltaan käynyt keskusteluja Ranskan kanssa aloitteesta. Ranska ja Suomi ovat saaneet keskustelut päätökseen, ja maat ovat julkaisseet yhteislausuman Suomen liittymisestä aloitteeseen.

– Ranskan aloite vahvistaa osaltaan Euroopan entistä aktiivisempaa otetta puolustuksessa. Aloitteen tarkoituksena on vahvistaa turvallisuutta ja puolustuksen pelotetta Euroopan laajuisesti. – Ranska on ydinasevaltio, jolla on keskeinen rooli Euroopan puolustuksen vahvistamisessa. Suomen liittyminen aloitteeseen tiivistää merkittävällä tavalla maidemme kahdenvälistä puolustusyhteistyötä ja lujittaa Suomen turvallisuutta. Osallistuminen oli luontevaa senkin takia, että meille läheiset Norja, Ruotsi ja Tanska ovat jo siinä mukana, puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo.

Ranskan aloite ei korvaa, eikä ole päällekkäinen Naton ydinpelotteen kanssa

Naton ydinpelote perustuu liittokunnan ydinasejakojärjestelyyn ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettuun pelotteeseen. Liittokunnan ydinpelote toimii viime kädessä Naton turvallisuuden takaajana. Naton ydinpelotetta on kehitetty viime vuosina entistä määrätietoisemmin. Tähän työhön Suomikin osallistuu. Ranskan itsenäinen ydinpelote edistää liittokunnan ja Euroopan kokonaisturvallisuutta.

– Jokainen aloitteeseen osallistuva maa määrittelee itse, millä tahdilla se osallistuu aloitteeseen. Ranskan aloite poikkeaa Naton ydinpelotteesta. Ranska ei aseta osallistujille yhteisen puolustuksen kaltaisia velvoitteita. Ranska ei myöskään ole pyytämässä aloitteessa mukana olevia osallistumaan ydinpelotteensa ylläpidon kustannuksiin, puolustusministeri Häkkänen lisää.

Ranskan ydinpelotedoktriini säilyy edelleen tiukan puolustuksellisena. Yhteistyön kautta Ranska ei tarjoa kumppaneilleen ydinasesateenvarjoa. Maa säilyttää täyden päätösvallan ydinaseistaan ja elintärkeiden intressiensä määrittelystä myös jatkossa.

Aloite ei ole ristiriidassa siinä mukana olevien maiden kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Keskeisiä kansainvälisiä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimusta sekä ydinkoekieltosopimusta sovelletaan kuten aiemminkin.

– Euroopan on otettava suurempi rooli niin konventionaalisessa puolustuksessa kuin myös taakanjaossa ydinpelotteen osalta. Keskustelut ydinpelotteen vahvistamisesta sekä Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta ovat Suomen puolustuksen kannalta keskeisiä, puolustusministeri Häkkänen päättää.