Toisten mielestä kesällä pitää liikkua paljain jaloin, toiset taas sanovat, että puukenkien eli ”hollannikkaiden” käyttö on terveellistä. Korkeista koroista riittää puhetta aina, mutta mitä mieltä asioista on jalkakirurgi?
Ortopedi Oliver Michelsson kertoo törmäävänsä jalkinekysymyksiin päivittäin.
– Minä olen sitä mieltä, että paljain jaloin kävely on hyvästä. Ei kovalla alustalla, mutta hiekalla, niityllä tai millä tahansa pehmeällä alustalla kyllä. Nykyään myydään myös ns. barefoot -tossuja, joiden väitetään tuottavan saman efektin. Sanon kuitenkin, että niillä ei pidä lähteä suoraan juoksulenkille. Ensin on harjoitettava jalkapohjan lihaksia ja asteittain totuteltava uusiin jalkineisiin.
– Suomessa ei välttämättä kovin helposti löydä paikkoja, joissa paljain jaloin kävely onnistuisi. Mutta ”kenkiä käyttävissä maissa” on vaivaisenluun ja vasaravarpaiden esiintyvyys huomattavasti korkeampi kuin maissa, joissa ihmiset eivät vielä käytä kenkiä.
Puukenkien hyödyllisyydestä Michelsson ei esitä arviota, mutta ainakaan lyhytaikaisesta käytöstä ei myöskään ole mitään haittaa. Lasten ”korkkareiden” käytöstä mielipide on sen sijaan varma: säännöllisesti niitä voi käyttää vasta, kun kasvu on pysähtynyt. Sitä ennen ne ovat sallittuja vain hetkittäin, erityistapauksissa. Jalan kasvuvaiheessa korkeat korot saattavat myötävaikuttaa virheasentojen syntyyn. Tavallisimpia näistä ovat vaivaisenluut tai vasaravarpaat.
– Aika monen aikuisen naisen mielestä korkokengät kipeyttävät jalkoja ja pahentavat vaivaisenluuta. Mahdollisten vasaravarpaiden lisäksi korkkareiden himokäyttäjät kärsivät usein varsin kivuliaasta Mortonin hermopinteestä.
Kaksi kolmesta vaivaisenluupotilaasta ei voi käyttää kenkiä, joita haluaisi käyttää. Siksi on parempi sanoa, että kannattaa käyttää itselleen sopivia kenkiä.
– Vanha ohje sanoo, että valitse jalkineesi jalkojesi mukaan. Ei vain kenkien ulkonäön perusteella, jalkaortopedi Michelsson ohjeistaa.