Nyt Puhuu -osasto on mielipidekirjoituksille tarkoitettu julkaisu- ja keskusteluareena.
Kirjoitukset edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivätkä ole toimituksellista sisältöä. Ylläpito ei valitse, eikä muokkaa julkaistavia kirjoituksia.
Extralehdet.com toimii ainoastaan julkaisu-alustan teknisenä ylläpitäjänä.
Happohyökkäys on yksi raaimmista väkivallan muodoista. Syövyttävää ainetta heitetään uhrin kasvoille tai vartalolle tarkoituksena aiheuttaa pysyviä arpia, sokeutumista, kipua ja sosiaalista tuhoutumista. Uhri jää yleensä henkiin, mutta elämä muuttuu peruuttamattomasti.
Tämä väkivalta on historiallisesti ja tilastollisesti keskittynyt voimakkaasti Etelä-Aasiaan (Bangladesh, Intia, Pakistan), osaan Afrikkaa ja Kaakkois-Aasiaa sekä Latinalaiseen Amerikkaan. Motiiveina ovat usein torjuttu kosinta, mustasukkaisuus, myötäjäisriidat, kosto tai kunniattoman typeryksen “kunnia”.
Viime vuosina ilmiö on levinnyt maahanmuuton myötä myös Eurooppaan. Iso-Britannia on noussut länsimaiden kärkeen, jossa on satoja syövyttäviä aineita koskevia hyökkäyksiä ja uhkauksia vuodessa. Luvut ovat vaihdelleet, mutta piikit ja yksittäiset järkyttävät tapaukset – kuten Claphamin hyökkäys 2024 – ovat herättäneet huolta. Osassa tapauksista tekijät ja motiivit poikkeavat perinteisestä jengiväkivallasta tai ryöstöstä ja heijastavat samoja kunniaan, kontrolliin ja kostoon liittyviä ajatusmalleja, joita nähdään kehittymättömien maiden kansalaisissa.
Suomessa tällaiset hyökkäykset ovat toistaiseksi harvinaisia. Se ei kuitenkaan ole pysyvä tila. Väkivallan muodot siirtyvät yhteiskunnasta toiseen maahanmuuttajien mukana. Jos maahanmuuttoa korkean riskin alueilta ei hallita ja Suomen lakia ja kulttuureja ei noudateta ja halveksitaan, niin happohyökkäykset tulevat kasvamaan. Riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän vältellään keskustelua kulttuurisista eroista. Iso-Britannian kokemukset osoittavat, että ilmiö voi juurtua nopeasti, kun väkivallan kulttuurimallit tulevat Suomeen.
Selkeät rajat ovat kansalaisten turvallisuutta
On oltava tiukempaa maahanmuuton kontrollia ja oikeudellisia rajoja: keitä otetaan vastaan, millä ehdoilla, ja millaisia normeja vaaditaan kaikilta asukkailta. Suomen rikoslaki ei yksin riitä, jos taustalla olevat asenteet sallivat naisen ulkonäön ja itsenäisyyden kontrollin väkivalloin. Integraatio on myös luopumista oman kulttuurin käsityksistä ja tavoista. Suomessa noudatetaan suomalaisten kulttuuria tai pysytään pois Suomesta.
On epärealistista väittää, että jokainen maahanmuuttaja tuo tullessaan happohyökkäyksen riskin. Yhtä epärealistista on väittää, että ilmiöllä ei ole mitään tekemistä lähtömaiden kulttuurien ja poliisien tilastotietojen kanssa. Tietyt väkivallan muodot esiintyvät selvästi useammin tietyissä kansalaisuuksissa. Jos näiden kulttuurien edustajille sallitaan maahantulo ilman tiukkoja valintakriteerejä, niin väkivaltakulttuuri siirtyy tulijoiden mukana.
Suomalaisilla naisilla, miehillä ja lapsilla on oikeus turvallisuuteen. Turvallisuus ei synny typeristä kuvitelmista vaan realistisesta totuudet tunnustavasta politiikasta. Rajat on tehtävä selväksi maahanmuutossa, oikeusvaltion toiminnassa ja vaatimuksissa, sekä yhteiskunnan perusnormeissa ja tapakulttuurissa. Muuten ongelmat alkavat näkyä myös enemmissä määrin Suomessa. Väkivaltakulttuurit on ehkäistävä, ennen kuin uhrien määrät lisääntyvät entisestään ja yhteiskunnan turvattomuus kasvaa vielä enemmän kuin on jo kasvanut.
- Onko kukaan turvassa happohyökkäyksiltä - 26.7.2026
- Aiheettomien rasismisyytösten pelko ruokkii rikollisuutta - 1.7.2026
- Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostettava - 30.6.2025
Extralehdet Extralehdet