Extralehdet Extralehdet
Lähes kaikilta yli 40-vuotiailta löytyi olkapäästä kuvantamisella jotain poikkeavaa, oli olkapäässä kipua tai ei. Olkapäitä on kuvannettu vuosikymmeniä, mutta luotettavaa tietoa ei ole ollut saatavilla.
Tutkimukseen osallistujat olivat 41–76-vuotiaita ja heidät poimittiin satunnaisesti. Kukaan ei hakeutunut tutkimukseen oireiden vuoksi. Osallistuneiden molemmat olkapäät kuvattiin röntgenillä ja magneettikuvauksella, yhteensä 602 suomalaiselta.
Yli 40-vuotiaista 99 prosentilla oli vähintään yksi poikkeava löydös kiertäjäkalvosimessa, neljän jänteen muodostama rakenne, joka liikuttaa ja tukee olkapäätä. Löydökset vaihtelivat lievistä rappeumamuutoksista vaikeimpaan asteeseen eli koko jänteen läpäisevään repeämään, joka todettiin 11 prosentilla. Olkanivelen nivelrikko löytyi 39 prosentilta. Löydökset lisääntyivät ja vaikeutuivat iän myötä.
– Odotimme löydösten olevan yleisiä, mutta emme sitä, että ne olisivat käytännössä universaaleja. 99 prosenttia oli enemmän kuin osasimme aavistaa, sanoo väitöskirjatutkija Thomas Ibounig Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Kipu ja löydös eivät kulje käsi kädessä
Ratkaisevin havainto koski oireita. Kiertäjäkalvosimen muutoksia oli lähes yhtä usein sekä oireilevissa että oireettomissa olkapäissä. Läpäiseviä repeämiä oli aluksi enemmän oireisissa olkapäissä, mutta ero hävisi, kun muut löydökset ja kliinisen tutkimuksen testit otettiin huomioon. Peräti 78 prosenttia kaikista läpäisevistä repeämistä löytyi olkapäistä, joissa ei ollut lainkaan oireita.
Sama toistui nivelrikossa. Nivelrikkolöydöksistä 85 prosenttia ja vaikea-asteisista nivelrikoista 78 prosenttia todettiin oireettomissa olkapäissä.
Tutkijoita yllätti, ettei kliininen tutkimus auttanut erottamaan oireilevaa repeämää sattumalöydöksestä.
– Olkaoireisia hoitavien lääkäreiden keskuudessa on ajateltu, että kokenut kliinikko tunnistaa kliinisillä testeillä oireilevan repeämän. Aineistostamme selvisi, että vaikka olkapäitä tutkivat kokeneet olkakirurgit, ero oireisten ja oireettomien olkapäiden välillä katosi kokonaan, kun kliiniset testit otettiin huomioon, Ibounig toteaa.
Kipu syntyy monesta tekijästä
– Emme väitä, etteivätkö rakenteelliset muutokset koskaan selittäisi kipua. Joillakin potilailla ne varmasti selittävät sen. Emme vain tällä hetkellä pysty erottamaan näitä potilaita siitä suuresta joukosta, jolla on sama löydös ilman oireita. – Niin kauan kuin emme osaa luotettavasti tunnistaa, kenen kipua rakenteellinen löydös selittää, potilaita ei pitäisi altistaa leikkauksille, Ibounig sanoo.
Tutkijoiden mukaan syyt ovat todennäköisesti erilaisia eri ihmisillä, ja kipuun vaikuttavat rakenteen ohella kuormitus, kivun säätely hermostossa, uni, mieliala ja yleisterveys.
