Uutisotsikot

Nyt on aika myydä joululahjat – salassa lahjanantajalta

Saatuja joululahjoja myydään salassa lahjan antajalta, jos saatu lahja ei miellytä. Osa ei yritä myydä saamiaan joululahjoja, koska kokee kauppaamisen tökeröksi. Jotkut tuntevat syyllisyyttä tai häpeää ajatellessaan myydä saamansa joululahjan.

Tuotteen valmistamiseen kulutetut luonnonvarat, työ, rahti ja vähittäismyynti on ollut hyödytöntä, kun tavara päätyy kaappiin tai varastoon käyttämättömänä.

Peräti 85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos kauppaa saamansa lahjan joulun jälkeen. 40 prosenttia ei ole edes yrittänyt myydä saamiaan joululahjoja, koska kokee saatujen lahjojen myymisen tökeröksi. Yli joka neljäs tuntisi itsensä syylliseksi. Ei-toivotut joululahjat jäävät kaappeihin ja varastoon. Moraalinen ongelma liittyy rahanvaihtoon, ei-toivotun joululahjan voi lahjoittaa jollekin. Turhaa tavaraa kertyy joka joulu, sillä liki 30 prosenttia kuluttaa joululahjoihin 101–200 euroa, väittää Tori.fi:n teettämä kysely, joka keräsi 2 629 vastaajaa.

– Ajatusmalli on varmasti kaikille tuttu. Eihän toisen vaivalla ja sydämellä hankkimaa lahjaa kukaan halua myydä. Mutta iso osa lahjoista ei vaivannäöstä huolimatta ihan osu. Osa ei mahdu päälle, osa ei istu sisustukseen, osa ei muuten vain miellytä. Sellaiset jäävät herkästi pyörimään nurkkiin ja päätyvät lopulta roskiin. Ja se on kestävän kuluttamisen ja ympäristötietoisuuden kannalta ongelma. Peräti 35 prosenttia lykkää ei-toivotut joululahjat vain varastoon, markkinapaikkajohtaja Timo Huhtamäki kertoo.

Harva käy liikkeessä vaihtamassa tai palauttamassa saatuja lahjoja. Vähittäiskaupat tarjoavat joulumyynnissään innokkaasti mahdollisuutta vaihtaa tuote tarvittaessa ostamisen jälkeen kuittia vastaan toiseen tuotteeseen. Ajatuksena on saada enemmän tavaraa myydyksi. Harva hyödyntää mahdollisuutta vaihtaa tuotetta. Vain 15 prosenttia käy kaupassa vaihtamassa toiseen tuotteeseen. Ainoastaan viisi prosenttia palauttaa lahjansa liikkeeseen.

Katso myös

Terveydenhuollossa pitäisi puhua potilaan äidinkieltä

Iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita suomeksi. …