Extralehdet Extralehdet
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2027 budjetiksi toimeenpanee kevään kehysriihen linjauksia. Budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia alijäämäinen. Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä noin 540 miljoonan euron säästötoimista vuoteen 2030 mennessä. Säästöt korvaavat yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Julkisen talouden säästötoimilla rahoitetaan myös kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Kehysriihessä päätetyt säästöt ovat noin 391 miljoonaa euroa vuonna 2027.
– Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla. Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Keväällä päätetyistä säästöistä 60 miljoonaa euroa on valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia lisäsäästöjä vuonna 2027. Nämä on nyt kokonaisuudessaan kohdennettu ministeriöiden ehdotusten ja hallituksen linjausten mukaisesti. Tämän lisäksi on kohdennettu aiemmin syksyllä 2025 päätetty 25 miljoonan euron lisäsäästö. Kokonaisuudessaan vaalikaudella päätetyt toimintamenosäästöt ovat noin 592 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Vuoden 2027 budjettiin viedään useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdättiin julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Tällä tasataan eläkemenoja.
Julkisen talouden näkymä kohentunut hieman
Suomen talouden kasvu on nopeutunut selvästi alkuvuoden aikana. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset taloudesta ovat kohentuneet. Kasvu ei ole vielä heijastunut työllisyystilanteeseen, ja hintojen ja korkojen nousu on syönyt kotitalouksien ostovoimaa. Veronalennukset, palkkojen nousu ja kotitalouksien säästöt antavat kuitenkin eväitä kulutuksen kasvulle.
Talouden piristyminen ei ole näkynyt merkittävästi julkisessa taloudessa. Vaikka arvio julkisen talouden verokertymästä on hieman piristynyt alkuvuonna, julkisen talouden näkymä on pysynyt vaikeana.
Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan bruttokansantuote (bkt) kasvaisi 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2026 ja 4,6 prosenttia vuonna 2027.
Budjettiehdotus vuodelle 2027 on vajaat 13 miljardia euroa alijäämäinen
Vuoden 2027 budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa. Se on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2026 on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvio). Hallituksen tekemien säästöpäätösten menotasoa alentava vaikutus voimistuu edelleen vuonna 2027.
Menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvio). Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,3 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,5 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen kesäkuussa 2026. Korkomenojen arvioidaan kasvavan 0,2 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.
