Lämpöpumpuilla taas huippuvuosi

Lämpöpumppujen myynti on kasvanut edelleen. Lämpöpumppujen lämmöntuotanto on jo 12 TWh/a, joka vastaa yli 15 prosenttia Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Maalämpö piti pintansa ylivoisesti suurimpana euromääräisenä lämpöpumppusektorina.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin viime vuonna 102 000 kappaletta. Ilmalämpöpumppujen myynti oli reilut 80 000, maalämpöpumppujen 9 000, ilma-vesilämpöpumppujen 8 000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3 500 kpl. Valtion öljylämmityksen korvaamiseen myönnetty tuki kiihdytti erityisesti ilma-vesilämpöpumppujen myyntiä. Kasvua tuli 25 prosenttia. Maalämpöpumpuissa oli hienoista laskua, mutta koska toimitettujen lämpöpumppujärjestelmien koot kasvoivat huomattavasti, sektorin euromääräinen myynti kasvoi.

Sadat kerrostalot vaihtavat kaukolämmön lämpöpumpun lämpöön ja jäähdytykseen

Kerrostalojen maa- ja poistoilmalämpöpumput sekä niiden yhdistelmät yleistyvät vauhdilla. Yleensä ne korvaavat kaukolämpöä. Noin viiteen sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteen ottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 prosenttia taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät asentaa poistoilmalämpöpumpun yhteyteen maalämmön ja siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen lämmitys- ja jäähdytysratkaisuun.

Isojen lämpöpumppujen rynnistys on alkamassa

Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää aina lämpöpumpputekniikkaa. Ja lämpöpumppujen tekniikka kehittyy. Niiden suoritusarvot sekä saavutettavat lämpötilatasot ovat nousseet vauhdilla, joten sovelluskohteita löytyy koko ajan lisää korvaamaan fossiilisia polttoainetta, polttamista ja myös sähköä.

Lämpöpumput avainasemassa sähkön kysyntäjoustossa

Kysyntäjoustoon ja sähkönverkon tehontarpeen hallintaan lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 5.000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin noin 500 MW lisää. Ohjattavaa sähkötehoa lämpöpumppukannasta löytyisi jo 1.500–2.000 MW.

Reaalipotentiaali kolme miljardia pelkästään öljylämmityksessä ja kerrostalojen poistoilmassa

Suomessa on noin 120–150 000 öljylämmittäjää. 30 000 kerrostaloa päästää 23-asteista poistoilmaa katolle talollisen kahdessa tunnissa sellaisenaan ympärivuoden. Jos 100 000 öljylämmittäjää vaihtaa puhtaaseen lämmitykseen ja 10 000 kerrostalon poistoilman hukkalämmöt otetaan talteen poistoilmalämpöpumpulla, merkitsisi se noin kolmen miljardin arvosta nopeasti käynnistyviä, kannattavia, paikallisesti työllistäviä investointeja. Jos poliittista halua ja tahtoa löytyy, nämä investoinnit olisivat realistisesti tehtävissä viidessä vuodessa ja kohtuullisen kevyellä kepillä, porkkanalla sekä rahoitusinstrumenteilla. Valtaosa porkkanarahoista palautuu valtiolle alv- ja muina veroina, työllistymisenä, talouden virkistymisenä sekä myös vientinä. Pelkästään näiden kahden esimerkin päästö- ja polttovapaana tuotantona puhutaan noin 5 TWh/a ja päästövähenemänä useasta milj.t C02-ekv.

Katso myös

Rakentamisen määrä loivaan laskuun, pieni nousu edessä ensi vuonna

Rakentamisen tuotannon määrän arvioidaan vähenevän kuluvana vuonna aiemmin ennustettua vähemmän. Tämä johtuu Suomen maltillisesta koronatilanteesta …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x