Extralehdet Extralehdet
Ilma-vesilämpöpumppujen myynti on viime vuosina kasvanut rajusti Suomen markkinoilla. Ilma-vesilämpöpumppujen suurimpia etuja ovat edistyksellinen tekniikka sekä laitteiden asennuksen helppous.
Lämpöpumppu tuottaa lämpöä kompressoritekniikalla jopa -28 asteen olosuhteissa. Laite voidaan asentaa helposti olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle, eikä reikiä maaperään tarvitse porata. Rahaa ja energiaa säästyy.
Lämpöpumppujen avulla maahan, kallioon, veteen tai ilmaan auringosta varastoitunutta lämpöenergiaa, siirretään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumppu kerää ilmaan, maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöä ja siirtää sitä sisälle rakennukseen. Samoja laitteita voidaan käyttää myös tilojen viilennykseen. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on samantapainen kuin kylmälaitteissa, jotka ottavat lämmön ruokatavaroista ja siirtävät sen kylmälaitteen esim. jääpaapin ulkopuolelle.
Lämpöpumppujen suosio kasvussa
Lämpöpumppujen suosio on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Lämpöpumppu on kannattava sijoitus puhutaanpa sitten rakentajasta tai saneeraajasta. Lämmityksen hinta painuu tilanteesta ja lämpöpumpusta riippuen 3–6 senttiin / kWh kun sähköllä tai öljyllä lämmittäminen maksaa 12-18 senttiä/kWh. Tämä tarkoittaa jo tällä hetkellä 10–20 % vuotuista tuottoa investoinnille. Lisäksi lämpöpumppu nostaa talon arvoa useimmiten enemmän kuin siihen sijoitetun rahan verran.
Lämpöpumppujen menekkiä lisää myös kasvava huoli ilmastonmuutoksesta. Lämpöpumpuilla pystytään korvaamaan perinteisestä kotitalouden lämmöntuotannosta jopa 2/3 uusiutuvalla energialla.
Lämpöpumpputeknologiat
Maalämpöpumpun (MLP) avulla toimivassa keskuslämmitysjärjestelmässä maasta tai vesistöstä tuotu lämpö siirretään lämmönjakohuoneesta huoneisiin veden tai ilman välityksellä samaan tapaan kuin öljy- ja kaukolämpölämmitysjärjestelmissä. Lämpö kerätään maahan, porakaivoon tai veteen asennetun muoviputkilenkin avulla. Putkistossa kierrätetään jäätymätöntä liuosta, jonka avulla lämpö tuodaan höyrystin-lämmönsiirtimelle, jossa lämmön siirtyminen kylmäaineeseen tapahtuu. Kylmäaineesta lämpöenergia luovutetaan lämpöpumppuprosessilla käyttövesivaraajaan ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Itse lämpöpumppu toimii sähköllä, mutta se tarvitsee sähköä vain pienen osan suoran sähkölämmityksen vaatimasta määrästä.
Ulkoilma-vesilämpöpumput (UVLP) ja ulkoilma-ilmalämpöpumput (ILP) ottavat lämpöä ulkoilmasta. Lämpö kerätään kierrättämällä ulkoilmaa puhaltimella ulkona sijaitsevan ulkoyksikön (höyrystimen) läpi. Jos lämpöpumppu tuottaa lämmintä vettä lämmitys- ja käyttövedeksi puhutaan ilma-vesilämpöpumpuista. Jos lämpöpumppu tuottaa talon sisällä olevalla yksiköllä lämmintä ilmaa talon lämmitykseen on kyseessä ilmalämpöpumppu, joka toimii kesäisin myös jäähdytyslaitteena.
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ottaa energian ilmanvaihdon poistoilmasta ja luovuttaa sen joko lämmitysjärjestelmän ja /tai käyttöveden ja/tai tuloilman lämmitykseen. Myös tästä lämpöpumpputyypistä löytyy jäähdyttäviä versioita.
Lämpöpumpun avulla yksinkertaisesti siirretään energiaa ulkoa sisälle. Yleisesti lämpöpumpulla käsitetään sisätilojen lämmittämiseen, sekä viilentämiseen tarkoitettuja laitteita. Myös erilaiset jäähdyttävät laitteet, esimerkiksi ilmastointilaitteet toimivat lämpöpumpun avulla.
Kaikki lämpöpumpputyypit kaukolämpöä edullisempia
Rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa, selviää VTTn ja Aallon tutkimuksesta.
llma-vesilämpöpumpun kannattavuus yllätti
Vaikka maalämpöpumppu osoittautuikin kaikissa tarkastelukohteissa kaikista lämpöpumpputyypeistä kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi, niin ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus uudiskerrostalossa yllätti tutkimusryhmän. Tähän asti on uskottu, että ulkoilma on liian kylmää, jotta voidaan päästää hyvään lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Pitkäjänteinen teknis-taloudellinen kehitystyö on tuottanut tulosta ja ilma-vesilämpöpumpulla saavutettu E-luku asettui kustannustehokkuudeltaan maalämpöpumpun rinnalle kärkikahinoihin.
Uudiskerrostaloa tarkasteltaessa sekä maalämpöpumppu että ilma-vesilämpöpumppu saavuttivat alle sadan E-luvun ilman lisättyä aurinkoenergiaa.
Kustannustehokkuuden lisäksi lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi suhteellisen isot ikkuna-alat ja vapaavalintaiset julkisivuratkaisut kustannustehokkaan, lähes nollaenergiavaatimuksen puitteissa. Lämpöpumppujen etuihin voidaan laskea myös se, että lähes nollaenergiarakennuksen yhä lisääntyvä viilennystarve hoituu lämpöpumpuilla, eikä erillistä investointia asunnon viilentämiseen tarvitse tehdä.
