Kuluttajien luottamus talouteen on kohonnut

Talouspessimismi on helpottamassa. Kuluttajien luottamusindikaattori nousi elokuussa lukemaan −3,0, kun se kesä- ja heinäkuussa oli vielä −5,3. Vuotta aiemmin luku oli −7,6. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on −2,9, joten suomalaiset suhtautuvat talouteen nyt suunnilleen tavanomaisella tavalla.

Vaikka kokonaiskuva koheni, ryhmien ja alueiden väliset erot jakautuvat epätasaisesti. Talousoptimistista ilmapiiriä esiintyi eniten pääkaupunkiseudulla, jossa luottamusindikaattori oli myönteinen eli +0,8. Synkeimmät näkymät olivat Etelä-Suomessa, missä indikaattori jäi lukemaan −4,8.

Sosioekonomisista ryhmistä selvän optimisteina olivat ylemmät toimihenkilöt (+6,8) ja yrittäjät (+6,2). Hyvin kielteisesti talouskehitykseen suhtautuivat eläkeläiset (−11,5) ja työttömät (−11,3). Näkemykset jakautuivat myös sukupuolittain: naiset (−5,0) arvioivat talouskehitystä selvästi synkemmäksi kuin miehet (−1,1).

Nykyhetki koetaan vaisuksi

Parantuneeseen luottamukseen liittyy varaus, odotukset oman talouden ja Suomen talouden kehityksestä ovat pitkän aikavälin keskitasolla, mutta arviot tämänhetkisestä tilanteesta jäävät edelleen melko vaisuiksi.

Kuluttajista 26 prosenttia arvioi oman taloutensa olevan parempi kuin vuosi sitten, 24 prosentin mielestä tilanne on heikentynyt. Koko kansantaloutta koskevat mielikuvat ovat synkemmät. Peräti 46 prosenttia piti Suomen taloustilannetta vuodentakaista heikompana, ja vain 19 prosenttia vahvempana.

Tulevaisuuteen suhtaudutaan tasapainoisesti. Seuraavan vuoden aikana Suomen talouden paranemiseen uskoi 31 prosenttia ja taantumista pelkäsi 29 prosenttia. Oman talouden kohentumiseen luotti 32 prosenttia kuluttajista, heikkenemistä piti todennäköisenä 18 prosenttia.

Työttömyysuhka painaa

Yleiseen työttömyystilanteeseen kohdistuvat odotukset kohenivat pitkän aikavälin keskitasolle. Uutta työttömyyttä odotti seuraavalle vuodelle 44 prosenttia kuluttajista, vähenevää 23 prosenttia.

Työllisten omakohtainen kokemus on raskaampi kuin yleiskuva antaa ymmärtää. Vain 7 prosenttia työllisistä uskoi työttömyys- tai lomautusuhan pienentyneen omalla kohdallaan ja 29 prosentin mukaan riski on kasvanut. Rauhallisin mielin työskentelee 37 prosenttia, jotka kokevat olevansa täysin turvassa.

Merkittävin huolenaihe on hintojen kehitys

Kuluttajat arvioivat elokuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa 5,0 prosenttia, ja odottavat hinnojen nousevan tulevana vuonna vielä 4,2 prosentilla. Sekä nykyinen että ennakoitu inflaatio kiihtyivät edellisestä mittauksesta selvästi.

Laajalti hinnannousu koetaan konkreettisena. 58 prosenttia kuluttajista arvioi hintojen nousseen vuodessa paljon tai melko paljon, ja 62 prosenttia odottaa jatkuvaa nousua vähintään samalla vauhdilla.

Lainaa ei oteta

Ajankohta lainanotolle koettiin edelleen huonoksi. Ainoastaan 24 prosenttia piti hetkeä otollisena lainaa ottamiselle. Säästämisen arvoiseksi ajankohdan näki 43 prosenttia, mutta mahdollisuuksia säästää on jatkossakin hieman normaalia vähemmän. Silti säästäminen onnistuu. Rahaa oli jäänyt säästöön 56 prosentilla kuluttajista, ja 70 prosenttia uskoi säästävänsä myös seuraavan vuoden aikana.

Elokuussa auton ostoa vuoden kuluessa harkitsi yhtä moni kuluttaja kuin tavallisesti. Asunnon ostosuunnitelmia oli yhä hieman vähemmän kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Aikeita kodin peruskorjaamiseen oli elokuussa saman verran kuin normaalisti.

Elokuussa 14 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 % kuluttajista. Kuluttajista 17 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. elokuuta 1 112 Suomessa asuvaa henkilöä.