Kuluttaja-asiamies: Luottosopimuksen osia ei voi naamioida maksullisiksi lisäpalveluiksi

Kuluttaja-asiamies on puuttunut kuluttajaluottoja koskevan hintasääntelyn rikkomiseen. Markkinoilla esiintyy hinnoittelumalleja, joissa kuluttajalta peritään liian suuria kustannuksia erottamalla luottosopimuksen osia näennäisesti sellaisiksi palveluiksi, joita hintasääntely ei koskisi.

Kuluttaja-asiamies korostaa, että lisäpalveluilla tarkoitetaan luottosopimukseen nähden täydentäviä tai ylimääräisiä palveluita. Sellaiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat suoraan luottosuhteesta, eivät ole lisäpalveluita. Esimerkiksi luoton hakemisesta, luoton nostamisesta ja maksutietojen lähettämisestä veloitettavat maksut ovat luottokustannuksia riippumatta siitä, onko toimenpiteille useita tapoja ja voiko kuluttaja valita niiden väliltä.

Hintasääntely suojaa liian suurilta kustannuksilta

Syyskuussa 2019 voimaan tulleen luottojen hintasääntelyn mukaan luoton kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle perittävää vuosittaista korkoa ei saa sopia 20 prosenttia suuremmaksi. Lisäksi luotosta perittävien muiden kustannusten päiväkohtainen määrä saa olla korkeintaan 0,01 prosenttia alkuperäisestä luoton määrästä tai luottorajasta. Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuitenkaan missään tilanteessa ylittää 150 euroa vuodessa.

Luottokustannusten käsite on laaja. Niihin sisältyvät kaikki luotonantajan tiedossa olevat kustannukset, joiden maksuvelvollisuudesta sovitaan luottosopimuksen yhteydessä, kuten luoton korko, erilaiset avausmaksut, kuukausittaiset hallinnointikulut ja nostopalkkiot.

Luottosopimuksen yhteydessä voidaan tehdä sopimus myös esimerkiksi tilistä tai vakuutuksesta. Tällaisen luottosopimukseen nähden ylimääräisen tai sitä täydentävän palvelun kulut, esimerkiksi vakuutusmaksut, voivat olla luottokustannuksia. Lisäpalvelun kustannukset lasketaan luottokustannuksiksi silloin, kun lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen on edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin.

Jos lisäpalvelu on täysin vapaaehtoinen ja luottoa tarjotaan samoilla ehdoilla riippumatta siitä, solmiiko kuluttaja luottosopimuksen yhteydessä myös lisäpalvelua koskevan sopimuksen, lisäpalvelun kulut eivät ole luottokustannuksia. Lisäpalvelusopimuksen kohteena eivät kuitenkaan voi olla luottosuhteen ainekset; niistä on sovittava luottosopimuksessa, ja niistä perittävät maksut ovat aina luottokustannuksia.

Kuluttaja-asiamies on selvittänyt pysyvän hintasääntelyn noudattamista sekä luottokustannuksia koskevia sopimusehtoja ja markkinointia useiden luottoyhtiöiden kanssa.

Koronavirustilanteen aiheuttamien talousvaikeuksien ehkäisemiseksi hintasääntelyä kiristettiin väliaikaisesti niin, että luotosta perittävä korko voi olla korkeintaan 10 prosenttia. Kyseinen sääntely päättyy 30.9.2021.

Katso myös

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna suomalaisille 141 euroa asukasta kohden

Suomalaiset maksoivat viime vuonna EU:lle 781 miljoonaa euroa enemmän kuin saivat sieltä tuloja. Nettomaksu nousi …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x