Extralehdet Extralehdet
Kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut jo vuodesta 2022 lähtien ja laski edelleen vuoden toisella neljänneksellä. Velkaantumisaste tarkoittaa kotitalouden velkoja suhteessa yhden vuoden käytettävissä oleviin tuloihin.
On poikkeuksellinen ilmiö, että kotitalouksien velkaantumisaste laskee näin pitkään. Huippuvuonna 2022 se kävi 135 prosentissa, kun tänä vuonna on tultu alas 108 prosenttiin.
– Kotimarkkinoiden kehitys on ollut edelleen vaisua, ja tämä on näkynyt myös työllisyydessä. Velkaantumisasteen laskun pitkittymistä selittäkin juuri työllisyyskehitys ja yleinen epävarmuus. Talouden näkökulmasta tilanne on ristiriitainen, sillä bruttokansantuote on pitkästä aikaa ollut selvässä kasvussa, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto.
Alkuvuoden BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla. Teollisuuden kasvu on näkynyt myös viennin kasvuna.
Vaisu yksityinen kulutus pitää säästämisasteen korkeana
Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli 4 % vuoden toisella neljänneksellä. Kotitalouksien säästämisaste on pysynyt korkealla tasolla vuodesta 2024 alkaen.
– Korkealla säästämisasteella on se kääntöpuoli, että yksityinen kulutus ei ole lähtenyt kunnon kasvuun. Yksityinen kulutus taas muodostaa merkittävimmän yksittäisen palasen koko kansantaloudesta, joten talouskasvu voisi kaikkiaan olla vahvempaa, jos yksityinen kulutus virkistyisi, Kuusisto kuvailee.
Toisen vuosineljänneksen bruttokansantuotteen kasvu tarkentui nyt 0,3 %:iin edellisestä neljänneksestä.
Kuluttajien luottamuksen nousu voi ennakoida kulutuksen piristymistä
Kansantalouden tilinpidon tiedot perustuvat kehitykseen vuoden kahdelta ensimmäiseltä neljänneksellä. Esimerkiksi kuluttajien luottamuksesta on saatavilla myös tuoreempaa tietoa, jonka perusteella kuluttajien luottamus koheni heinä-elokuussa. Se on nyt lähellä pitkän aikavälin keskitasoaan.
– Kotimarkkinoiden näkökulmasta on aihetta varovaiseen optimismiin. Kuluttajien luottamuksen kohentuminen tukee yksityistä kulutusta. Lisäksi datakeskusinvestoinnit vahvistavat rakentamisen näkymiä. Toisaalta öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja korkojen nousu voivat vaikuttaa toiseen suuntaan, Kuusisto arvioi.
