Nyt Puhuu -osasto on mielipidekirjoituksille tarkoitettu palsta. Kirjoitukset edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivätkä ole toimituksellista sisältöä. Ylläpito ei valitse, eikä muokkaa julkaistavia kirjoituksia. Extralehdet.com toimii ainoastaan julkaisu-alustan teknisenä ylläpitäjänä. Kirjoita mielipide.
Islamismia voidaan kuvata poliittiseksi pyrkimykseksi, joka tavoittelee yhteiskunnan ja valtion rakenteiden muokkaamista islamilaisten periaatteiden mukaiseksi. Tavoite vaihtelee maltillisesta vaaliosallistumisesta radikaaleihin visioihin teokraattisesta valtiosta. Kyseessä on niin kutsuttu “entryismi” eli pyrkimys vaikuttaa julkiseen hallintoon ja päätöksentekoon soluttautumalla kunnan ja valtion hallintorakenteisiin.
Poliittiset tavoitteet ja strategiset polut
Asteittainen integroituminen hallintoon
Muslimimaailmassa soluttautuminen on kuvattu osana poliittista kamppailua. Esimerkiksi Muslimiveljeskunnan jäsenten integroitumista valtionhallintoon Kuwaitissa, Qatarissa ja Arabiemiirikunnissa on ollut kyse strategisesta vallan tavoittelusta hallinnon sisällä. Myös Egyptissä ja Malesiassa on ollut “asteittaista soluttautumisprosessia”, joka on kestänyt vuosikymmeniä ja kohdistunut valtionhallintoon.
Paikallistaso eli kunnallishallinto on ensisijainen areena yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Egyptissä Muslimiveljeskunta soluttautui kunnallishallintoon ja sosiaalisiin järjestöihin. Eurooppalaisessa kontekstissa vastaavat havainnot kunnallistasolla liittyvät usein opetussektoriin ja uskonnollisten yhteisöjen edunvalvontaan, sekä järjestötoimintaan.
Monikulttuurisuuden ja hyvinvointivaltion hyödyntäminen
Iso-Britanniassa on havaittu valtavia ongelmia hallinnon toiminnassa, missä Deobandi-liike on voimissaan. Liike vaatii tiukkaa paluuta Koraanin ja hadithien (profeetan perimätiedon) kirjaimellisiin oppeihin. Islamistiset ryhmät hyödyntävät valtion monikulttuurisuuspolitiikkaa työskentelemällä julkisissa elimissä ja esittämällä maltillista retoriikkaa julkisuudessa. Strategiana on “näkyvyys piilossa”, jossa liikkeet saavat legitimiteettiä valtion kumppaneina, samalla kun ne voivat edistää ääriajattelua omissa yhteisöissään.
Muuttavatko islamistiset liikkeet demokraattisen järjestelmän?
Pakottaako osallistuminen vaaleihin ja parlamentaariseen työhön liikkeet maltillistumaan ja marginalisoi niiden radikaaleimmat osat, vai tuhoutuuko demokraattinen järjestelmä?
- Kun “islamistiset puolueet” osallistuvat vaaleihin, niiden on kilpailtava äänistä, mikä johtaa retoriikan lieventymiseen.
- Ideologian on oltava joustava ja pitää löytyä kykyä kompromisseihin, jos toimii hallitusvastuussa.
- Radikaalimmassa islamistisessa ajattelussa demokratia on vain väline, jonka avulla toteutetaan Sharia-lain voimaantulo.
Onko soluttautuminen käynnissä Suomessa?
Tieto soluttautumisen mekanismeista Euroopan maissa on vähäistä, koska suurin osa tiedosta perustuu turvallisuusviranomaisten havaintoihin, joiden aineisto ei ole saatavilla julkisesti.
Laillinen poliittinen edunvalvonta, jota kaikki kansalaisjärjestöt harjoittavat ja epädemokraattinen soluttautuminen on vaikea erottaa toisistaan ilman tarkkoja määritelmiä. On olemassa riski, että soluttautuminen tulkitaan tavalliseksi politiikaksi.
Islamistinen poliittinen vaikuttaminen ja hallintoon soluttautuminen on helppoa hyvinvointivaltion rakenteiden ja naivin monikulttuurisuuspolitiikan vuoksi.
Tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten muslimitaustaiset poliitikot ja virkamiehet toimivat suhteessa uskontoon ja oikeusvaltioon. Olennaista olisi säilyttää kriittinen näkökulma, jossa riskit hallinnon neutraalisuudelle tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.
- Islamismi ja hallintoon soluttautuminen - 6.9.2026
- Onko kukaan turvassa happohyökkäyksiltä - 26.7.2026
- Aiheettomien rasismisyytösten pelko ruokkii rikollisuutta - 1.7.2026
Extralehdet Extralehdet