Extralehdet https://extralehdet.com Extralehdet puolueeton ja riippumaton verkkomedia Tue, 08 Oct 2019 09:33:26 +0000 fi-FI hourly 1 https://wordpress.org/?v=5.2.3 https://extralehdet.com/wp-content/uploads/2016/07/cropped-EXTRA_f-32x32.jpg Extralehdet https://extralehdet.com 32 32 128814285 Helsingin keskustaan avattu uusi tie – Veturitie ja uusi Pasilan asema lähes valmiita https://extralehdet.com/helsingin-keskustaan-avattu-uusi-tie-veturitie-ja-uusi-pasilan-asema-lahes-valmiita/ https://extralehdet.com/helsingin-keskustaan-avattu-uusi-tie-veturitie-ja-uusi-pasilan-asema-lahes-valmiita/#respond Wed, 09 Oct 2019 02:31:56 +0000 http://extralehdet.com/?p=10781 Uuden Veturitien eilen avattu ensimmäinen vaihe tuo reilusti lisää kapasiteettia Pasilan autoliikenteeseen. Yhdessä lokakuun puolivälissä ovensa avaavien Mall of Triplan ja Pasilan aseman kanssa se tuo ison helpotuksen myös alueella liikkuvien pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja joukkoliikenteen käyttäjien arkeen. Mall of Triplan ja Pasilan uuden aseman avajaisia juhlitaan lokakuun puolivälissä, jota ennen Teollisuuskadun tunneli ja osa Veturitiestä …

The post Helsingin keskustaan avattu uusi tie – Veturitie ja uusi Pasilan asema lähes valmiita appeared first on Extralehdet.

]]>
Uuden Veturitien eilen avattu ensimmäinen vaihe tuo reilusti lisää kapasiteettia Pasilan autoliikenteeseen. Yhdessä lokakuun puolivälissä ovensa avaavien Mall of Triplan ja Pasilan aseman kanssa se tuo ison helpotuksen myös alueella liikkuvien pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja joukkoliikenteen käyttäjien arkeen.

Mall of Triplan ja Pasilan uuden aseman avajaisia juhlitaan lokakuun puolivälissä, jota ennen Teollisuuskadun tunneli ja osa Veturitiestä avautuvat autoliikenteelle.

– On varsin harvinaista, että keskelle Helsinkiä avataan liki kilometrin verran täysin uutta katua. Tätä on nyt neljä vuotta rakennettu, ja lopputuloksessa näkyy tuhansien ammattilaisten työpanos, sanoo YIT:n työpäällikkö Aapo Urjanheimo.

Helsingin kaupungin projektinjohtaja Harri Verkamo on vakuuttunut, että uudet kadut, helpottavat monen Helsingissä liikkuvan jokapäiväistä arkea.

– Nyt konkretisoituvat monet pitkään työn alla olleet muutokset. Veturitiestä tulee Helsingin suurimpia sisäänajo- ja kauttakulkuväyliä. Sitä pitkin pääsee Triplaan ja sen pohjoispuolelle asti. Lisäksi Pasilassa liikkujien käyttöön on tullut uusi suora tunneliyhteys Teollisuuskadulta Veturitielle. Aiemmin autoilijoiden on pitänyt ajaa ahtaampaa reittiä Ratapihantien ja Pasilansillan kautta, Verkamo kertoo.

Kadut suunniteltu nykyistä suuremmille liikennemäärille

Uudet kadut tuovat välitöntä helpotusta liikkumiseen Pasilan alueella. Koska Pasilaa ja sen lähiseutuja kehitetään myös jatkossa voimakkaasti, katujen kapasiteetti on laskettu huomattavasti nykyistä suuremman liikennemäärän mukaan.

– Katuverkkoa suunniteltaessa ratkaisut mitoitetaan yleensä 15–20 vuotta eteenpäin. Veturitien uusi linjaus on suunniteltu pysyväksi ratkaisuksi, joka kestää liikennemäärien kasvun nykyistä huomattavasti suuremmiksi. Huomioon on otettu alueen kasvavat asukasmäärät ja lähiseudulla vaikuttavat isot liikennehankkeet, kuten Tuusulanväylän ja Hakamäentien parannukset, kertoo Verkamo.

Liikennesuunnittelun pohjana tehdyt simuloinnit on mitoitettu vuoden 2035 mukaan. Silloin Teollisuuskadun tunnelissa liikkuu ennusteiden mukaan keskimäärin noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Triplan kohdalla arvioidaan kulkevan noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hartwall Areenan kohdalla yli 45 000. Syksyllä 2019 liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä.

Lisää tilaa pyörille, kävelijöille ja joukkoliikenteelle

Kun kauppakeskus ja asema aukeavat, paranee myös joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden arki.

– Kun autoilijat oppivat käyttämään Veturitietä ja Teollisuuskadun tunnelia, niin autoliikenne Pasilan sillalla vähenee. Molemmin puolin Pasilan siltaa avataan aikaisempaa leveämpi jalkakäytävä ja pyörätie, ja kaikki aseman jalankulkualueet on lämmitetty. Aseman vierestä löytyy 500 pyöräpaikkaa ja Triplasta moninkertaisesti lisää, Verkamo esittelee.

Joukkoliikenteen vaihtoasiakkaille on tarjolla paremmat kulkuyhteydet. Niin bussien, ratikoiden kuin taksien pysäkit on keskitetty asemahallin edustalle. Pysäkkien koot ovat kasvaneet ja odotustilaa on enemmän. Myös junamatkustajia palveleva asemahalli on kasvanut ja kytkeytynyt viereiseen kauppakeskukseen.

Mall of Triplan ja asemahallin avautuminen tarkoittaa, että Pasilan väliaikaisen aseman on aika jäädä eläkkeelle. Sen purkutyöt alkavat tammikuussa 2020. Työt hoidetaan pääosin öisin.

– Väliaikainen asema on tehnyt työnsä kunnialla. Jos sitä ei olisi rakennettu, vanha asema olisi pitänyt purkaa ja uusi rakentaa osissa, mikä olisi pidentänyt koko Triplan rakentamisaikaa liki kahdella vuodella, Urjanheimo toteaa.

The post Helsingin keskustaan avattu uusi tie – Veturitie ja uusi Pasilan asema lähes valmiita appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/helsingin-keskustaan-avattu-uusi-tie-veturitie-ja-uusi-pasilan-asema-lahes-valmiita/feed/ 0 10781
Eläinten viikon teemana – Yksikään eläin ei ole häkkieläin https://extralehdet.com/elainten-viikon-teemana-yksikaan-elain-ei-ole-hakkielain/ https://extralehdet.com/elainten-viikon-teemana-yksikaan-elain-ei-ole-hakkielain/#respond Tue, 08 Oct 2019 02:56:24 +0000 http://extralehdet.com/?p=10774 Häkissä pidettävistä pikkulemmikeistä, kuten kaneista, marsuista ja hamstereista, tehdään verrattain vähän eläinsuojeluilmoituksia viranomaisille. Puutteet pikkulemmikkien pidossa havaitaan yleensä samalla, kun mennään tarkistamaan koirista tai kissoista tehtyä ilmoitusta. Lemmikkieläinten pitopaikkoihin yksityiskodeissa tehdään tarkastuksia ainoastaan silloin, kun on olemassa epäily, että eläimen olosuhteissa on puutteita. Rutiininomaisia otantatarkastuksia ei tehdä. – Pikkulemmikkejä pidetään sisällä kodeissa muiden näkymättömissä, eikä …

The post Eläinten viikon teemana – Yksikään eläin ei ole häkkieläin appeared first on Extralehdet.

]]>
Häkissä pidettävistä pikkulemmikeistä, kuten kaneista, marsuista ja hamstereista, tehdään verrattain vähän eläinsuojeluilmoituksia viranomaisille. Puutteet pikkulemmikkien pidossa havaitaan yleensä samalla, kun mennään tarkistamaan koirista tai kissoista tehtyä ilmoitusta.

Lemmikkieläinten pitopaikkoihin yksityiskodeissa tehdään tarkastuksia ainoastaan silloin, kun on olemassa epäily, että eläimen olosuhteissa on puutteita. Rutiininomaisia otantatarkastuksia ei tehdä.

– Pikkulemmikkejä pidetään sisällä kodeissa muiden näkymättömissä, eikä niistä siten juuri tule eläinsuojeluilmoituksia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pieniä häkissä pidettäviä lemmikkejä pidetään erityisen hyvin, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Pikkulemmikkien ongelmat tulevat yleensä esiin silloin, kun muiden eläinten pidossa on ongelmia.

– Vaikka eläinsuojelun arjen täyttävät kissat ja koirat, meillä on iso huoli muista pienistä lemmikeistä ja syytä uskoa, että ongelmia on, mutta ne eivät vain tule esille. Kissoista ja koirista on helppoa tehdä ilmoitus, sillä ne ovat useammin näkyvillä ja niiden kuntoon ja kohteluun osaa asiasta tietämätönkin ottaa kantaa.

Toisin on tyypillisesti häkeissä pidettävien eläinten laita.

– Lajia tuntemattoman on yleensä vaikeaa huomata, milloin eläin ei voi hyvin. Kun eläin on kipeä, se tyypillisesti piiloutuu, ja eläin voi kärsiä häkissään pitkäänkin. Tyypillisesti eläimistä tulee ilmoitus vasta silloin, kun huonoissa oloissa pidettyjä eläimiä on niin paljon, että niistä koituu hajuhaittoja naapureille. Silloin voi olla kyse jopa sadoista eläinyksilöistä, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti.

Minimivaatimuksista lipsutaan

Lainsäädäntö antaa väljät raamit määritellessään pikkulemmikkien pitoa. Häkkipinta-ala eläintä kohden on kirjattu asetukseen, mutta se on pieni. Asetuksessa määrätään myös pesäkopista, kuivikkeesta ja virikkeistä.

– Vaikka säädökset edellyttävät vain vähän, on niidenkin noudattamisessa yllättävän usein puutteita. Minimipinta-ala on yleensä juuri ja juuri riittävä, mutta hälyttävän usein puuttuvat pesäkopit, kuivikkeita on aivan liian vähän ja vesi on likaista tai se puuttuu kokonaan, kertoo valvontaeläinlääkärinä pitkään toiminut Elli Valtonen.

– Ei ole mikään pieni asia, että edes lain minimivaatimukset eivät täyty, kun eläin viettää häkissä koko elämänsä. Se ei voi halutessaan hakeutua parempaan paikkaan asunnossa, kuten kissa tai koira. Tämän vuoksi myös häkin sijoittelu asunnossa on äärimmäisen tärkeä asia.

Lemmikkieläimiä koskeva asetus edellyttää myös, että eläinten lajinomaisen liikunnantarpeen tyydyttämisestä huolehditaan. Esimerkiksi gerbiili liikkuu luonnossa omakotitalotontin kokoisella alueella, kun laki edellyttää sille vain yhden A4-arkin verran tilaa eläintä kohden.

– On erittäin kyseenalaista, täyttyykö pikkulemmikkien liikunnantarve näissä pienissä häkeissä säädösten edellyttämällä tavalla, sanoo Elli Valtonen.

Halpa eläin jätetään helposti hoitamatta

Epäkohdat pikkulemmikkien pidossa ja olosuhteissa ovat todennäköisesti tavallisia.

– Kanit ja jyrsijät ovat helponoloisia lemmikkejä, vaikka niidenkin pito vaatii tilaa ja viitseliäisyyttä. Niitä otetaan pienellä kynnyksellä lapselle viihdykkeeksi, mutta perushoitoon ei perehdytä ollenkaan. Kun innostus loppuu, eläin muuttuu ikäväksi velvollisuudeksi. Silloin eläimiä pidetään niin, että ne juuri ja juuri pysyvät hengissä, sanoo Päivi Lahti.

Kun eläimen hankintahinta on pieni ja se on hankittu ilman kunnollista harkintaa, tingitään usein myös terveydenhoidosta.

– Halvalla hankittuun eläimeen ei aina olla valmiita laittamaan rahaa, eikä sitä välttämättä viedä eläinlääkäriin, kun se on sairas. Usein näyttää käyvän niin, että eläin jätetään vain kuolemaan hitaasti häkkiinsä, sanoo Elli Valtonen.

The post Eläinten viikon teemana – Yksikään eläin ei ole häkkieläin appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/elainten-viikon-teemana-yksikaan-elain-ei-ole-hakkielain/feed/ 0 10774
Kesä-asuntojen suojaus jäätymis- ja kosteusvaurioilta on taas ajankohtaista https://extralehdet.com/suojaa-mokkisi-jaatymis-ja-kosteusvaurioilta/ https://extralehdet.com/suojaa-mokkisi-jaatymis-ja-kosteusvaurioilta/#respond Mon, 07 Oct 2019 02:53:58 +0000 http://extralehdet.com/?p=7309 Vesi-, vuoto- ja jäätymisvahinkoja vastaan pitää varautua etukäteen. Päävesihanan sulkeminen ja putkien sekä LVI-laitteiden tyhjentäminen vedestä ovat tärkeimmät tehtävät mökeillä. Talviasuttavan mökin vedensaanti on kuitenkin turvattava ympäri vuoden. Ratkaisun tuovat eristetyt ja lämpökaapelilla varustetut vesijohdot, jotka pitävät mökin ulkopuoliset vesijohdot sulina. Yhteisiä suojaustoimia sekä talviasuttaville että kylmäksi jätettäville mökeille ovat vesi-/kosteusvahinkojen estäminen, ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä …

The post Kesä-asuntojen suojaus jäätymis- ja kosteusvaurioilta on taas ajankohtaista appeared first on Extralehdet.

]]>
Vesi-, vuoto- ja jäätymisvahinkoja vastaan pitää varautua etukäteen. Päävesihanan sulkeminen ja putkien sekä LVI-laitteiden tyhjentäminen vedestä ovat tärkeimmät tehtävät mökeillä.

Talviasuttavan mökin vedensaanti on kuitenkin turvattava ympäri vuoden. Ratkaisun tuovat eristetyt ja lämpökaapelilla varustetut vesijohdot, jotka pitävät mökin ulkopuoliset vesijohdot sulina. Yhteisiä suojaustoimia sekä talviasuttaville että kylmäksi jätettäville mökeille ovat vesi-/kosteusvahinkojen estäminen, ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä ulkona tehtävät toimet, kuten salaojien tarkistukset, kattovesien ohjaus pois perustuksista sekä lehtien ja roskien puhdistukset vesiränneistä.

Hyvin varustellulla ja talviasuttavalla mökillä päävesihanat on aina syytä sulkea, jos mökiltä ollaan pois pidempiä aikoja. Näin estetään mahdollinen vuotovahinko sisätiloissa. Ulkona vesiputkien jäätymistä voidaan estää eristetyillä ja lämpökaapeleilla varustetuilla vesijohdoilla.

Läpi vuoden asuttavien kesäasuntojen ja haja-asutusalueilla sijaitsevien rakennusten vedensaanti on turvattava. Joskus vesiputket on pakko tuoda maan pinnalla tai lähellä maan pintaa, esimerkiksi pihan kallioisuuden vuoksi. Tällöin ratkaisuna on eristetty ja lämmitetty vesijohto. Erillisen ohjausyksikön avulla energiankulutus on hallittua verrattuna ohjaamattomiin järjestelmiin.

Talviasuttavan mökin ilmanvaihtokoneen talviasetuksissa voi olla konekohtaisia eroja, jotka on aina syytä varmistaa laitteen valmistajalta. Jos mökillä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ja peruslämpö on päällä, niin ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa talveksi vaan se jätetään poissa-asentoon. Pitää myös huomioida, ettei mökin peruslämpö laske liian alas, jolloin koneen automatiikka saattaa sammuttaa laitteen.

Kun kesäasuttava mökki jätetään kylmäksi tai peruslämmölle talvea varten, estetään vuotovahingot ja putkirikot sulkemalla päävesihana tai vesipumppu talven ajaksi. Lisäksi vesiputket ja mahdolliset koneet ja laitteet on tyhjennettävä kokonaan vedestä esimerkiksi paineilmalla. Myös vesilukot ja lattiakaivot tyhjennetään. Jos se ei ole mahdollista, niihin kannattaa laittaa jäänestoainetta, jotta ne eivät jäädy ja riko rakenteita. Ilmanvaihdosta on huolehdittava myös talvella. Perusmökeissä on yleensä painovoimainen ilmanvaihto, jolloin on tärkeä huolehtia, että kaikkia korvausilmaventtiilejä ei suljeta talveksi. Ilman täytyy päästä vaihtumaan, muuten voi syntyä kosteusvaurioita. Useimmiten takanpellit voidaan jättää raolleen, kunhan piippu on suojattu.

Kesäasuttavalle mökille toimia

  • Tyhjennä putkistot ja lvi-laitteet sekä astiat, padat ym. säiliöt vedestä, tyhjennä tai suojaa myös lattiakaivot.
  • Suojaa hormi piipunhatulla (jollei hormissa sitä ole jo valmiina)
  • Huolehdi ilmanvaihdosta jättämällä hormin pelti raolleen ja mahdolliset venttiilit tai ilmanvaihtoräppänät auki
  • Tarkista ja korjaa tarvittaessa ulkopuolisten vesien ohjaus mm. kattovedet ja salaojat.

Vinkit talviasuttavan mökin suojaukseen

  • Sulje päävesihana, kun olet mökiltä pois pidemmän aikaa.
  • Varmista vedensaanti ja suojaa ulkona olevat putket esim. käyttämällä lämmitettyä ja eristettyä vesijohtoa.
  • Huolehdi ilmanvaihdosta.
  • Säädä peruslämpö halutulle tasolle
  • Tarkista ja korjaa tarvittaessa ulkopuolisten vesien ohjaus mm. kattovedet ja salaojat.

The post Kesä-asuntojen suojaus jäätymis- ja kosteusvaurioilta on taas ajankohtaista appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/suojaa-mokkisi-jaatymis-ja-kosteusvaurioilta/feed/ 0 7309
Rokote on tehokas suoja kausi-influenssaa vastaan https://extralehdet.com/rokote-on-tehokas-suoja-kausi-influenssaa-vastaan/ https://extralehdet.com/rokote-on-tehokas-suoja-kausi-influenssaa-vastaan/#respond Sun, 06 Oct 2019 02:55:02 +0000 http://extralehdet.com/?p=10735 Influenssaepidemia kaataa vuosittain jopa puoli miljoonaa suomalaista sängyn pohjalle. Influenssa on eri tauti, kuin tavallinen flunssa. Kausi-influenssalla tarkoitetaan A- ja B-virusten aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, kun taas flunssaa aiheuttavat monet eri virukset. Tehokkain keino suojautua influenssalta on rokote, joka ehkäisee tautia noin 70–80 prosenttisesti. Parhaimmillaan rokotus estää lapsilla ja työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä. Ikääntyneillä rokotus voi …

The post Rokote on tehokas suoja kausi-influenssaa vastaan appeared first on Extralehdet.

]]>
Influenssaepidemia kaataa vuosittain jopa puoli miljoonaa suomalaista sängyn pohjalle. Influenssa on eri tauti, kuin tavallinen flunssa. Kausi-influenssalla tarkoitetaan A- ja B-virusten aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, kun taas flunssaa aiheuttavat monet eri virukset.

Tehokkain keino suojautua influenssalta on rokote, joka ehkäisee tautia noin 70–80 prosenttisesti. Parhaimmillaan rokotus estää lapsilla ja työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä. Ikääntyneillä rokotus voi auttaa estämään joka toisen influenssan. Jos influenssa iskee rokotuksesta huolimatta, tauti talttuu lyhyemmässä ajassa kuin rokottamattomalla.

– Tavalliseen flunssaan verrattuna influenssa alkaa äkillisemmin, oireet ovat rajumpia ja ne kestävät pidempään. Korkea kuume, voimakas lihassärky ja väsymys ovat tyypillisiä influenssan oireita, kuvailee erikoislääkäri Sari Riihijärvi.

Useimmiten influenssavirus etenee käsistä nenän limakalvojen kautta elimistöön. Nenää ei tarvitse varsinaisesti kaivaa, vaan pieni hipaisukin saattaa riittää tartuntaan. Siksi kannattaakin tietoisesti välttää kasvojen koskettelua.

Riihijärvi alleviivaa myös käsienpesun tärkeyttä influenssan torjunnassa. Kädet tulisi varsinkin influenssakaudella pestä saippualla ja lämpimällä vedellä aina, kun tulee ulkoa sisälle, ennen ruokailua sekä vessakäynnin ja niistämisen jälkeen.

Influenssarokote – milloin, kenelle ja miksi

Viruskannat muuttuvat jatkuvasti, jonka takia WHO päivittää influenssarokotteen koostumusta vuosittain. Tämän vuoden rokote sisältää neljä viruskantaa, kaksi A- ja kaksi B-virusta.

– Viime vuoden rokote ei suojaa enää tänä vuonna. Rokote tulisi ottaa vuosittain hyvissä ajoin ennen influenssakauden alkamista. Influenssakauden huippu ajoittuu useimmiten kevättalveen, joten influenssarokote kannattaa ottaa loka-marraskuussa. Rokotteen ottamisesta menee noin kaksi viikkoa, kunnes suoja on kehittynyt, Riihijärvi kertoo.

Influenssa aiheuttaa suurimman vaaran perussairaille, kuten diabeetikoille tai kroonisesta sydän- tai keuhkosairaudesta kärsiville. Riskiryhmään kuuluvat myös alle 7-vuotiaat lapset, yli 65-vuotiaat sekä raskaana olevat. Myös terveydenhuollon piirissä työskentelevät tarvitsevat rokotuksen.

– Rokotteesta on hyötyä erityisesti riskiryhmiin kuuluville, mutta myös muille. Kun ei sairastu, ei tartuta muita. Kaikilla meillä on lähipiirissä riskiryhmiin kuuluvia, joita haluamme suojella tartunnalta, Riihijärvi muistuttaa.

Influenssa saattaa pahentaa perussairautta etenkin iäkkäillä ihmisillä. Influenssassa on myös suurempi jälkitautien riski tavalliseen flunssaan verrattuna. Aikuisilla yleisimpiä jälkitauteja ovat keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume, pienillä lapsilla välikorvatulehdus.

The post Rokote on tehokas suoja kausi-influenssaa vastaan appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/rokote-on-tehokas-suoja-kausi-influenssaa-vastaan/feed/ 0 10735
Kirjastojen ja vankiloiden yhteistyö innostaa vankeja lukemaan https://extralehdet.com/kirjastojen-ja-vankiloiden-yhteistyo-innostaa-vankeja-lukemaan/ https://extralehdet.com/kirjastojen-ja-vankiloiden-yhteistyo-innostaa-vankeja-lukemaan/#respond Sat, 05 Oct 2019 02:50:23 +0000 http://extralehdet.com/?p=10743 Yleisten kirjastojen yhteistyö vankiloiden kanssa on vahvistunut koko maassa, kun valtakunnallinen vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa. Vangeille on ollut runopiirejä, tiedonhaun kursseja, Aliaksen pelaamista, videotrailereiden tekemistä ja sarjakuvapajoja. Yksi parhaiten vankilasta toiseen levinnyt malli on lapselle lukeminen. Vangeille tarjotaan monissa vankiloissa mahdollisuutta lukea omille lapsilleen lastenkirjoja. Lukeminen tallennetaan videolle ja siirretään …

The post Kirjastojen ja vankiloiden yhteistyö innostaa vankeja lukemaan appeared first on Extralehdet.

]]>
Yleisten kirjastojen yhteistyö vankiloiden kanssa on vahvistunut koko maassa, kun valtakunnallinen vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa.

Vangeille on ollut runopiirejä, tiedonhaun kursseja, Aliaksen pelaamista, videotrailereiden tekemistä ja sarjakuvapajoja. Yksi parhaiten vankilasta toiseen levinnyt malli on lapselle lukeminen. Vangeille tarjotaan monissa vankiloissa mahdollisuutta lukea omille lapsilleen lastenkirjoja. Lukeminen tallennetaan videolle ja siirretään muistitikulle, jonka vankila toimittaa perheelle. Lapselle toimitetaan myös kuvakirja, jota vanki on lukenut videolle.

– Eräs lapsi oli ottanut muistitikun mukaan, kun lähti äidin kanssa matkalle, jotta isäkin on mukana. Yksi isä luki kaksi muistitikkua täyteen, johon loppui lapsen vierastaminen, erikoiskirjastovirkailija Irmeli Malka-Kannisto kertoo lukemisen vaikutuksista perheiden toimintaan.

Vangit voivat lukea lapselleen jo 10 vankilassa ja muissakin vankiloissa on kiinnostus herännyt. Vangeille tämä toiminta on tärkeää.

– Vankilassa mikään ei tapahdu hetkessä. Voi mennä puoli vuottakin, että pääsee lukemaan lapselleen.

Kun vangilla on vaikeuksia lukea satua, hän saa kirjastotyöntekijältä apua. Kirjan lukemista harjoitellaan yhdessä ja sadun voi vaikkapa laulaa.

– Prinsessakirjoissa on vaikeita sanoja, Aurora, Frozen, Pocahontas ja kirjan lukeminen meinaa joskus jäädä kesken. Olen silloin antanut vinkiksi, että tilalle voi laittaa vaikka oman tyttären nimen.

– Lapselle sadun lukemisella on todella iso merkitys, koska näin pystyn olemaan edes jollain tavalla läsnä lapsen elämässä, kertoo 30-vuotias mies.

Vankilakirjastoja viedään moderniin suuntaan

Vankilakirjastojen aineistoja on pystytty uudistamaan kohderyhmää huomioivaksi. Vuonna 2019 on panostettu erityisesti tietokirjojen uudistamiseen vankiloissa. Tietokirjojen valinnassa on otettu huomioon vankien toiveita. Osa kirjoista on selkokielellä kirjoitettuja.

– Vankilakirjaston ei kannata olla liian yleinen, vaan mietitty kohderyhmälle. Se ei toimi, jos laitan jotain kartanoromantiikkaa. Edes naisvangit eivät lue sitä. Pitää olla kohdennetumpaa, Irmeli Malka-Kannisto toteaa.

Yleisten kirjastojen yhteistyö vankiloiden kanssa on melko tuore asia. Yksittäisissä kaupungeissa yleinen kirjasto ja vankila ovat tehneet yhteistyötä 2010-luvun alusta. Yhteistyö vahvistui, kun valtakunnallinen vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmän toiminta käynnistyi vuoden 2018 tammikuusta.

– Aineistot monessa vankilakirjastossa ovat olleet heikossa hapessa. Vankilakirjastot ovat nyt luokittelun osalta hyvässä jamassa ja kirjastokortteja otetaan monissa vankiloissa käyttöön. Osassa vankiloista lainaaminen tapahtuu yhä ruutuvihkoon tehtyjen merkintöjen avulla. Se on hiukan hankala toteutustapa, jos kirjastossa on 4 000 nimekettä, Kristian Kipinoinen Rikosseuraamuslaitokselta toteaa.

Yhteistyöryhmän työhön kuuluu vankilakirjastojen aineiston uudistaminen ja yhteisten linjausten laatiminen. Mitä tahansa konmarittamisesta innostuneiden kirjalahjoituksia ei vankilakirjastoon voida ottaa vastaan vaan tarvitaan linjaukset siitä, miten ja millaista aineistoa hankitaan. Vankilakirjastojen toiminnasta on tullut modernimpaa ja tavoitteellisempaa.

– Se tekee tutuksi modernin kirjastojen palveluita, joissa kyse ei ole vain lainauksesta ja palautuksesta. Perimmäinen tarkoitus on innostaa lukemaan, Malka-Kannisto kertoo.

Vankiloissa olevissa kirjastoissa on otettu käyttöön yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä ja aineiston luettelointi. Vankilakirjastot alkavatkin olla yleisen kirjaston tasolla.

Myös Rikosseuraamuslaitos on toimintaan tyytyväinen.

– Yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa on vankiloille erittäin merkittävää, koska yleisten kirjastojen asiantuntemuksen avulla olemme onnistuneet kehittämään vangeille monenlaista lukutaitoa edistävää toimintaa, Kati Sunimento Rikosseuraamuslaitokselta sanoo.

Vuoden 2019 Celia-palkinto vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmälle

Celia-palkinnon teema vuonna 2019 on nuorten aikuisten lukeminen. 54 prosenttia vangeista on 16-35-vuotiaita. Palkinnonjaossa haluttiin kiinnittää huomio suurimmassa tarpeessa oleviin nuoriin aikuisiin, joilla ei usein ole tottumusta lukemiseen.

Vankiloiden ja yleisten kirjastojen yhteistyöllä on pystytty laajemmin tarttumaan tähän tilanteeseen tarjoamalla vangeille mahdollisuuksia kehittää omaa lukutaitoaan ja lukukokemuksiaan.

Turun kaupunginkirjasto toimii ryhmän valtakunnallisena koordinaattorina. Muita ryhmän jäseniä ovat Tampereen, Oulun ja Kuopion kaupunginkirjastot sekä tänä vuonna liittyneet Vaasan ja Joensuun kaupunginkirjastot. Myös Rikosseuraamuslaitoksella on ryhmän jäsenenä keskeinen rooli yhteistyön edistämisessä.

Celia-palkinto on 2 000 euron arvoinen. Lisäksi voittajille ojennettiin Turun kirjamessuilla suklaasta käsintehty palkintopokaali, jossa lukee ”Lukeminen on nautinto”. Palkintoon kuuluu myös 100 suklaista kirjainta. Suklaapalkinto on tarkoitus viedä yhteen toiminnassa mukana olevista vankiloista vankien kanssa nautittavaksi.

The post Kirjastojen ja vankiloiden yhteistyö innostaa vankeja lukemaan appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/kirjastojen-ja-vankiloiden-yhteistyo-innostaa-vankeja-lukemaan/feed/ 0 10743
Vanhuspalvelujen lakiluonnos henkilöstömitoituksineen suunnitteilla https://extralehdet.com/vanhuspalvelujen-lakiluonnos-henkilostomitoituksineen-suunnitteilla/ https://extralehdet.com/vanhuspalvelujen-lakiluonnos-henkilostomitoituksineen-suunnitteilla/#respond Fri, 04 Oct 2019 02:20:46 +0000 http://extralehdet.com/?p=10737 Sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisessa. Esitystä henkilöstömitoituksen toteuttamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on valmisteltu syyskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriössä. Luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausunnolle lähipäivinä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana. Henkilöstömitoitus on osa laajempaa kokonaisuutta Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään …

The post Vanhuspalvelujen lakiluonnos henkilöstömitoituksineen suunnitteilla appeared first on Extralehdet.

]]>
Sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisessa. Esitystä henkilöstömitoituksen toteuttamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on valmisteltu syyskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausunnolle lähipäivinä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana.

Henkilöstömitoitus on osa laajempaa kokonaisuutta

Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Asiasta säädettäisiin lailla, kun tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö, johon kuuluvat esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä ovat myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.

Mitoitukseen laskettaisiin mukaan tarkoin määritellyt henkilöstöryhmät. Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työntekijäryhmien työnjako vastaa asiakkaiden ja toiminnan tarpeita.

Tavoitteena lisätä aikaa asiakastyöhön

Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisissa palveluissa haasteena on ollut saada työaika riittämään välittömään asiakastyöhön asiakkaiden kanssa. Sen vuoksi välillinen tukipalvelutyö, kuten siivous, ruokahuolto, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto, on tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä. Tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta, vaan niihin pitäisi varata riittävästi muuta henkilöstöä.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin myös esimerkiksi ostopalveluina ja hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja.

Siirtymäajan arviointiin yhtenäinen mittari

Henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin heti lain voimaantullessa 1.8.2020. Siirtymäaikana tuon mitoituksen voisi kuitenkin alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitus ei enää saisi olla alle 0,7 työntekijää 1.4.2023 alkaen.

Yksikköön sovellettaisiin korkeampaa mitoitusta kuin 0,7, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa. Palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia varten otettaisiin käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo. Sopivimmaksi mittariksi on arvioitu Suomessa jo käytössä oleva RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument).

Usein kysyttyä henkilöstömitoituksesta

The post Vanhuspalvelujen lakiluonnos henkilöstömitoituksineen suunnitteilla appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/vanhuspalvelujen-lakiluonnos-henkilostomitoituksineen-suunnitteilla/feed/ 0 10737
Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin https://extralehdet.com/kosketusnaytolla-kirjoitetaan-entista-nopeammin/ https://extralehdet.com/kosketusnaytolla-kirjoitetaan-entista-nopeammin/#respond Thu, 03 Oct 2019 02:20:27 +0000 http://extralehdet.com/?p=10725 Ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin kädessä vietetty aika. Tutkijat analysoivat tutkimuksessaan yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia. Testin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Tämä näkyi erityisesti nuorten kirjoitusvauhdissa. – Molempia peukaloita kirjoittamiseen käyttävät ylsivät keskimäärin 38 sanaan minuutissa. Se on …

The post Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin appeared first on Extralehdet.

]]>
Ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin kädessä vietetty aika. Tutkijat analysoivat tutkimuksessaan yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia. Testin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Tämä näkyi erityisesti nuorten kirjoitusvauhdissa.

– Molempia peukaloita kirjoittamiseen käyttävät ylsivät keskimäärin 38 sanaan minuutissa. Se on vain 25 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen nopeus perinteisellä näppäimistöllä, mikä on hämmästyttävä tulos. – Perinteisellä näppäimistöllä voi yhä kirjoittaa nopeammin, mutta sen osaavia on koko ajan vähemmän, kertoo tutkijatohtori Anna Feit ETH Zürichista.

Testin nopein kirjoittaja ylsi huimaan 85 sanan minuuttivauhtiin. Perinteisellä näppäimistöllä harjaantuneimmat käyttäjät yltävät noin sataan sanaan minuutissa.

– 10–19-vuotiaat kirjoittivat noin kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin heidän vanhempiensa ikäluokka eli noin 40-vuotiaat. Kyseessä on sukupolvi, joka on käyttänyt kosketusnäyttöjä koko nuoruutensa, ja siksi ero erilaisiin näppäimistöihin tottuneisiin vanhempiin sukupolviin on niin merkittävä, sanoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.

Korjaus auttaa, ennustaminen ei

Testiin osallistujista noin puolet oli Yhdysvalloista, enemmistö parikymppisiä naisia. Mukana oli kuitenkin ihmisiä kaikista ikäryhmistä, yhteensä yli 160 maasta. Osallistujat kirjoittivat annettuja lauseita ja tutkijat rekisteröivät heidän painalluksensa. Näin saatiin tietoa kirjoitusnopeudesta, tehdyistä kirjoitusvirheistä ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat puhelimella kirjoittamiseen. Tekstinsyötön tutkimus tehtiin englannin kielellä.

Suoriutumista ennusti parhaiten se, kirjoittiko testihenkilö yhdellä sormella vai kahdella peukalolla. Yli 74 prosenttia suosi peukalotekniikkaa, joka nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti. Myös automaattisen korjauksen hyödyntäminen vauhditti kirjoittamista, mutta ennustava tekstinsyöttö ei.

– Huomasimme, että tarjottujen sanojen miettimiseen käytetty aika oli suurempi kuin se, mikä niiden kirjoittamiseen olisi kulunut, sanoo tutkijatohtori Sunjun Kim Aalto-yliopistosta.

Tutkijat eivät myöskään havainneet, että perinteisen kymmensormijärjestelmän hallinta olisi antanut kirjoittajille etumatkaa.

– Kosketusnäytöllä kirjoittaminen on motorinen taito, joka opitaan itse vähitellen ilman varsinaista koulutusta. Toisaalta olisi kiehtovaa selvittää, millaisiin tuloksiin päästäisiin, jos kosketusnäytölle suunniteltaisiin aivan oma harjoitusohjelmansa, Antti Oulasvirta sanoo.

Aalto-yliopiston, Cambridgen yliopiston ja ETH Zürichin tutkijat analysoivat tutkimuksessaan yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia.

The post Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/kosketusnaytolla-kirjoitetaan-entista-nopeammin/feed/ 0 10725
EU direktiivi määrää – kertakäyttömuovien kulutusta on rajoitettava myös Suomessa https://extralehdet.com/eu-direktiivi-maaraa-kertakayttomuovien-roskaamista-on-rajoitettava-myos-suomessa/ https://extralehdet.com/eu-direktiivi-maaraa-kertakayttomuovien-roskaamista-on-rajoitettava-myos-suomessa/#respond Wed, 02 Oct 2019 02:26:38 +0000 http://extralehdet.com/?p=10701 Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut direktiivin kesäkuussa 2019 koskien tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä. Direktiivi edellyttää kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. Direktiivi on ohje, jonka mukaan jokaisen jäsenmaan on laadittava omat lakinsa. Jäsenvaltiot voivat valita miten ne toteuttavat direktiivin määräykset. Siksi joissakin vaatimuksissa on liikkumavaraa. Esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta tulee …

The post EU direktiivi määrää – kertakäyttömuovien kulutusta on rajoitettava myös Suomessa appeared first on Extralehdet.

]]>
Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut direktiivin kesäkuussa 2019 koskien tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä. Direktiivi edellyttää kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.

Direktiivi on ohje, jonka mukaan jokaisen jäsenmaan on laadittava omat lakinsa. Jäsenvaltiot voivat valita miten ne toteuttavat direktiivin määräykset. Siksi joissakin vaatimuksissa on liikkumavaraa. Esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta tulee direktiivin mukaan vähentää ja tässä sallitaan kansallisia ratkaisuja ja ohjauskeinoja. Suomen on toteutettava osa direktiivin vaatimuksista sellaisenaan, kuten tuotteiden myyntikiellot ja tuotesuunnittelua koskevat vaatimukset.

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin voisi toteuttaa Suomessa. Merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia, mihin kesällä 2021 voimaan tulevalla direktiivillä halutaan puuttua. Lisäksi direktiivin tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.

Suomen rantaroska poikkeaa EU:n rantojen roskista

Direktiivillä puututaan EU:n rannoilta eniten löytyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin sekä kadonneisiin ja hylättyihin muovia sisältäviin kalastusvälineisiin. Rannoilla tehtyjen roskalaskentojen perusteella 80–85 prosenttia merten roskaantumisesta unionissa aiheutuu
muovista. Tästä kertakäyttöisten muovituotteiden osuus on 50 prosenttia ja kalastukseen liittyvien tuotteiden 27 prosenttia koko määrästä.

Selvityksen mukaan kaikki direktiivin tuotteet, kuten ilmapallot ja terveyssiteet eivät ole Suomessa yleisiä rantaroskia. Sen sijaan merenrannoiltamme löytyy paljon tupakantumppeja sekä styrox- ja polyuretaanieristeitä.

Suomessa rantaroskaamista hillitsisi selvityksen mukaan tehokkaimmin muovisten ruokailuvälineiden, pikaruokapakkausten ja oxo-muovien kieltäminen sekä kertakäyttöisten ja roskaavien pakkausten käytön vähentäminen. Lisäksi tupakkatuotteita ja kertakäyttöpakkauksia koskeva tuottajavastuu olisi tehokas keino. Tuottajavastuussa tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla olisi velvollisuus järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, tuotteiden poistuttua käytöstä. Kertakäyttömuoveja koskevassa direktiivissä tuottajavastuuta on laajennettu käsittämään tuottajien osallistumista roskaantuneiden alueiden siivoamiseen ja valistustyön kustannuksiin.

Selvityksen mukaan Suomi voisi toteuttaa direktiivin vaatimuksia esimerkiksi laajentamalla ekosuunnittelulain soveltamisalaa tai säätämällä erityinen muovituotteiden ympäristövaikutusten ehkäisemistä koskeva laki. Joitakin vaatimuksia voisi toteuttaa tuottajien ja hallinnon välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Tuottajavastuun laajentaminen voitaisiin sisällyttää jätelainsäädäntöön.

Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan direktiivin toimeenpanoa.

Direktiivin vaatimukset tuotteittain tai tuoteryhmittäin

Kulutusta on vähennettävä kansallisen tavoitteen mukaisesti vuoteen 2026 mennessä: Mukit, syömävalmiin ruoan pakkaukset

Myyntikiellot: Muoviset aterimet, lautaset ja pillit – Vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut mukit, juomapakkaukset ja syömävalmiin ruuan pakkaukset – Vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret ja oxo-muovista valmistetut tuotteet.

Tuotesuunnitteluvaatimukset: Muovista valmistetun korkin on pysyttävä kiinni juomapakkauksessa käyttövaiheen aikana. Pulloissa oltava tietty osuus kierrätysmuovia – Enintään 3 litran juomapakkaukset, mukaan lukien yhdistelmäpakkaukset.

Merkintävaatimukset: Tuotteeseen tai sen pakkaukseen lisättävä roskaantumista ehkäiseviä merkintöjä, esimerkiksi ohje asianmukaisesta hävittämisestä – Terveyssiteet, tamponit, tamponin asettimet, kosteuspyyhkeet, suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet sekä juomamukit.

Laajennettu tuottajavastuu, mukaan lukien tietty kustannusvastuu siivouksesta: Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet – Syömävalmiin ruuan pakkaukset, enintään 3 litran juomapakkaukset, mukit, kevyet kantokassit, kosteuspyyhkeet ja ilmapallot – Muovia sisältäville kalastustuotteille erilliskeräys satamista ja valistus.

Muovipullojen erilliskeräysvaatimus: 77 % vuonna 2025 ja 90 % vuonna 2029 – Enintään 3 litran kertakäyttöiset juomapullot ja niiden korkit ja kannet.

Viestintä ja valistus: Edellä mainitut tuoteryhmät paitsi ne tuoteryhmät, jotka kielletään.

Kertakäyttömuovituotteita koskevan direktiivin toimeenpanon vaihtoehtojen tarkastelu

Eräitä kertakäyttömuovituotteita koskeva EU:n direktiivi (2019/904/EU) eli ns. SUP-direktiivi

The post EU direktiivi määrää – kertakäyttömuovien kulutusta on rajoitettava myös Suomessa appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/eu-direktiivi-maaraa-kertakayttomuovien-roskaamista-on-rajoitettava-myos-suomessa/feed/ 0 10701
Hiilihydraatteja tarvitaan elimiston moniin toimintoihin https://extralehdet.com/hiilihydraatteja-tarvitaan-moneen-toimintaan/ https://extralehdet.com/hiilihydraatteja-tarvitaan-moneen-toimintaan/#respond Tue, 01 Oct 2019 02:11:00 +0000 http://freetimelehti.com/?p=4171 Hiilihydraatteja tarvitaan elimistössä kasvuun, lihastyöhön, lämmön ylläpitämiseen, aineenvaihduntaan sekä hermoston ja elinten toimintaan. Hiilihydraatit ovat elimistömme pääasiallinen ravinnonlähde. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun. Aivoille glukoosia Tärkein elimistön sokeri on glukoosi, joka on aivojen yksinomainen energianlähde. Aivosi tarvitsee toimiakseen hiilihydraatteja. Kaikki ravinnosta saatavat hiilihydraatit muutetaan glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja varastoidaan tarpeen mukaan glykogeeniksi maksaan ja …

The post Hiilihydraatteja tarvitaan elimiston moniin toimintoihin appeared first on Extralehdet.

]]>
Hiilihydraatteja tarvitaan elimistössä kasvuun, lihastyöhön, lämmön ylläpitämiseen, aineenvaihduntaan sekä hermoston ja elinten toimintaan.

Hiilihydraatit ovat elimistömme pääasiallinen ravinnonlähde. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun.

Aivoille glukoosia

Tärkein elimistön sokeri on glukoosi, joka on aivojen yksinomainen energianlähde. Aivosi tarvitsee toimiakseen hiilihydraatteja. Kaikki ravinnosta saatavat hiilihydraatit muutetaan glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja varastoidaan tarpeen mukaan glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin.  Aterian sisältämä ravintokuitu, proteiini ja rasva hidastavat veren sokeripitoisuuden suurentumista aterian jälkeen.

Elintarvikkeita joista saadaan ruoansulatuksen tuloksena glukoosia

Hiilihydraattipitoiset elintarvikkeet sisältävät sokeria, vaikka niissä ei olisi yhtään lisättyä sokeria; viljavalmisteet, leipä, puuro, riisi, pasta ja suolaiset leivonnaiset, maitovalmisteet, hedelmät, marjat ja kasvikset, peruna, perunalastut, täysmehut. Lisäksi elintarvikkeet, joiden valmistukseen on käytetty sokereita; hedelmäsokeri, fariinisokeri, hunaja, siirappi, virvoitusjuomat ja mehut, jotka on makeutettu sokerilla tai hedelmäsokerilla, sokeria sisältävät makeiset, makeat leivonnaiset, kakut, keksit, pullat, sokeroidut murot, myslit ja aamiaishiutaleet, välipalajuomat ja -patukat, sokeria sisältävät hillot ja marmeladit sekä maustetut jogurtit tai viilit, jäätelöt ja sorbetit.

Miten paljon hiilihydraatteja tarvitaan

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan päivittäisen ravinnon energiasta 45–60% saisi olla hiilihydraattiperäistä ja puhdistettujen sokereiden määrän ei tulisi olla yli 10%.
Suomalaiset saavat imeytyviä hiilihydraatteja keskimäärin: naiset 195 g/vrk ja miehet 249 g/vrk, mikä vastaa päivittäisestä energiansaannista naisilla 50% ja miehillä 47%. Suosituksiin verrattuna sakkaroosin (eli tavallisen sokerin) saanti saisi olla pienempi.
Leipä on keskeinen hiilihydraattien lähde suomalaisilla. Muita huomattavia lähteitä ovat muut leivontatuotteet, hedelmät ja marjat, peruna, maitotuotteet sekä makeiset.

The post Hiilihydraatteja tarvitaan elimiston moniin toimintoihin appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/hiilihydraatteja-tarvitaan-moneen-toimintaan/feed/ 0 4171
Liikunta lieventää vaihdevuosiin liittyviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä https://extralehdet.com/liikunnalla-voi-lieventaa-vaihdevuosiin-liittyvia-muutoksia-sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijoissa/ https://extralehdet.com/liikunnalla-voi-lieventaa-vaihdevuosiin-liittyvia-muutoksia-sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijoissa/#respond Mon, 30 Sep 2019 02:53:34 +0000 http://extralehdet.com/?p=10520 Vaihdevuosi-ikäisten naisten aktiivinen vapaa-ajan liikunta on yhteydessä parempiin veren rasva-arvoihin. Liikunta ei kuitenkaan yksin riitä estämään vaihdevuosien mukanaan tuomia epäsuotuisia muutoksia veriarvoissa. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tason huononemisen on havaittu ajoittuvan vaihdevuosi-ikään, jolloin munasarjojen estrogeenintuotanto hiipuu. Vaihdevuosien aikana tapahtuvilla hormonaalisilla muutoksilla on ajateltu olevan iästä riippumattomia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. – Vapaa-ajan liikunnalla tiedetään …

The post Liikunta lieventää vaihdevuosiin liittyviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä appeared first on Extralehdet.

]]>
Vaihdevuosi-ikäisten naisten aktiivinen vapaa-ajan liikunta on yhteydessä parempiin veren rasva-arvoihin. Liikunta ei kuitenkaan yksin riitä estämään vaihdevuosien mukanaan tuomia epäsuotuisia muutoksia veriarvoissa.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tason huononemisen on havaittu ajoittuvan vaihdevuosi-ikään, jolloin munasarjojen estrogeenintuotanto hiipuu. Vaihdevuosien aikana tapahtuvilla hormonaalisilla muutoksilla on ajateltu olevan iästä riippumattomia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen.

– Vapaa-ajan liikunnalla tiedetään olevan terveyden kannalta edullisia vaikutuksia, mutta missä määrin liikunnalla voidaan ehkäistä juuri vaihdevuosiin ajoittuvia muutoksia, ei täysin tunneta. Tutkimuksessamme seurattiin vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja selvitettiin liikunta-aktiivisuuden merkitystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille, tutkijatohtori Sira Karvinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo.

ERMA-tutkimus selvittää laajasti vaihevuosien vaikutuksia

Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -tutkimushankkeessa selvitetään millaisia muutoksia kehon koostumuksessa, liikuntatottumuksissa ja metabolisten sairauksien riskitekijöissä tapahtuu vaihdevuosien aikana.

– Tutkimuksessamme havaittiin, että aktiivinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä parempiin veren rasva-arvoihin. Toisaalta vaihdevuosien edetessä rasva-arvot huononivat, joten liikunta ei yksin riittänyt estämään vaihdevuosien mukanaan tuomia epäsuotuisia muutoksia, Karvinen kertoo.

Suurempi vapaa-ajan liikunnan määrä oli yhteydessä matalampiin veren kokonaiskolesteroli-, LDL-, triglyseridi- ja paastoverensokeriarvoihin ja kasvaneeseen HDL-tasoon, ja vaihdevuosien eteneminen oli yhteydessä korkeampiin veren kokonaiskolesteroli-, triglyseridi- ja LDL-tasoihin.

– Aktiivinen vapaa-ajan liikunta voi kuitenkin osaltaan lieventää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tason huononemista terveillä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, joten liikunnallisia harrastuksia ei kannata keski-iässäkään unohtaa, Karvinen muistuttaa.

The post Liikunta lieventää vaihdevuosiin liittyviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/liikunnalla-voi-lieventaa-vaihdevuosiin-liittyvia-muutoksia-sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijoissa/feed/ 0 10520
Etätyö on tehokasta ja joustavaa https://extralehdet.com/etatyo-on-tehokasta-ja-joustavaa/ https://extralehdet.com/etatyo-on-tehokasta-ja-joustavaa/#respond Sun, 29 Sep 2019 02:41:46 +0000 http://extralehdet.com/?p=10642 Etätyö tarjoaa monia mahdollisuuksia rakentaa työpisteestä ja työpäivästä juuri omannäköinen. Etätyö mahdollistaa paremmin luovat tauot ja työasennon vaihtelut, joka pitää mielen ja kehon virkeänä. Yrityksissä satunnaisiin etäpäiviin tai pidempiin poissaoloihin toimiston työpisteeltä on jo totuttu, ja etätyö on vakiinnuttanut asemansa osana joustavaa työntekoa. Kotiin voi hankkia korokkeita, sähköpöytiä ja muita etätyötä helpottavia välineitä, mutta onnistuneen …

The post Etätyö on tehokasta ja joustavaa appeared first on Extralehdet.

]]>
Etätyö tarjoaa monia mahdollisuuksia rakentaa työpisteestä ja työpäivästä juuri omannäköinen. Etätyö mahdollistaa paremmin luovat tauot ja työasennon vaihtelut, joka pitää mielen ja kehon virkeänä.

Yrityksissä satunnaisiin etäpäiviin tai pidempiin poissaoloihin toimiston työpisteeltä on jo totuttu, ja etätyö on vakiinnuttanut asemansa osana joustavaa työntekoa. Kotiin voi hankkia korokkeita, sähköpöytiä ja muita etätyötä helpottavia välineitä, mutta onnistuneen etätyön tärkeimpiä tekijöitä ovat oman kehon käyttö ja tauotus.

– On hieno juttu, jos kotona on käytössä työtuoli ja jopa pöytä, joita voi säätää oman tarpeen mukaan. Kehoa voi kuitenkin käyttää ergonomisesti myös ilman erityisiä etätyöhön tarkoitettuja välineitä. Tärkeintä on vaihdella työasentoa pitkin päivää, sillä yhdessä ja samassa asennossa ei koskaan ole hyvä viipyä liian kauan, toteaa johtava työfysioterapeutti Anna Gustafsson Terveystalosta.

Tauko virkistää

Toisinaan törmää edelleen ajatukseen, että etäpäivät olisi pelkkää lorvimista. Kotona on usein häiriötön ympäristö, joten työhön saattaa uppoutua niin syvästi, että tauot unohtuvat.

– Suomalaisessa työkulttuurissa itää edelleen hassu ajatus siitä, että työ on tehokasta, kun tauoille ei ole aikaa. Kenenkään keho ei kuitenkaan kestä jatkuvaa työntekoa. Pakonomaisesta suorittamisesta ja syyllisyydentunnosta on jo aika oppia pois. Etäpäivänä kannattaa hyödyntää luontevat taukotilanteet ja käydä vaikka metsälenkillä koulutusta kuunnellessa, vinkkaa Gustafsson.

Sekä keho että mieli kaipaavat tauotusta työpäivään. Pahinta on, jos etäpäivänä jämähtää kyyristelemään keittiönpöydän ääreen ja pysyttelee paikoillaan samassa asennossa koko päivän. Gustafsson muistuttaa etätyön tarjoavan monenlaisia mahdollisuuksia muokata työpäivästä ja -ympäristöstä omiin tarpeisiin sopivan.

– Esimerkiksi työskentely puutarhassa voi tuntua rauhoittavalta. Työ on usein hektistä ja toimistolla on paljon ärsykkeitä, myös melutaso voi avokonttorissa olla korkea. Moni kokeekin, että etäpäivänä keskittyminen on vaivattomampaa ja silloin myös palautuminen sujuu sutjakammin.

Näin saat etätyöstä eniten irti

  • Vaihtele asentoa ja työpistettä pitkin päivää. Keho ei kestä kovin kauaa yhdessä asennossa kipeytymättä. Fyysisen hyvinvoinnin kannalta työntekoa on tärkeää tauottaa ja asentoa vaihtaa säännöllisin väliajoin pitkin päivää. Kotona on monta paikkaa, missä tehdä töitä – kokeile työskennellä esimerkiksi sohvalla tyyny sylissäsi kannettavan tietokoneen alla tai aseta tietokone lipaston päälle ja tee hetken aikaa töitä seisten.
  • Käy kävelyllä. Tavallisesti toimistolle matkatessa arkiaskeleita karttuu kuin huomaamatta. Käveleminen kannattaa etätyöpäivänäkin – käy vaikka kävelyllä ennen työnteon aloittamista, hae lounasta kaupasta tai poimi iltapäivällä mukaan noutokahvi. Koska kotona ei tule liikuttua samaan tapaan kuin toimistolle lähtiessä, on omasta aktiivisuudesta hyvä huolehtia erityisesti etäpäivän aikana.
  • Pidä yhteyttä työkavereihin. Oman tiimin kanssa koettu yhteisöllisyys on tärkeä osa työhyvinvointia, vaikka tekisikin paljon töitä kotoa käsin. Kannattaa siis pitää aktiivisesti yhteyttä työkavereihin ja muistaa kysellä kuulumisia. Etätyön tekemisen ei tarvitse tarkoittaa työyhteisön ulkopuolelle jäämistä.
  • Tee huoletta myös työhön liittymättömiä asioita. Hyödynnä sitä, ettei tarvitse istua paikoillaan. On täysin sallittua vaikka kävellä pihalla tai viikata pyykkejä samalla – se ei tee sinusta huonompaa. Rauhallinen puuhastelu tukee kehon ja mielen hyvinvointia ja voi jopa tehostaa keskittymistä.
  • Käytä mielikuvitustasi! Kuuntele rohkeasti kehoasi ja mieti mahdollisuuksia, joita oma koti työpisteenä tarjoaa. Pukeudu rennosti, pidä ulkoilutauko ja palaa virkistyneenä työpisteelle. Rentouta lihaksia hetken aikaa kesken työpäivän. Pohdi, mitä oma kehosi ja mielesi kaipaa – miten voisit tehdä työympäristöstäsi juuri itsellesi sopivan.

The post Etätyö on tehokasta ja joustavaa appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/etatyo-on-tehokasta-ja-joustavaa/feed/ 0 10642
Äänestysaktiivisuuden sosioekonomiset erot ovat kasvaneet https://extralehdet.com/aanestysaktiivisuuden-sosioekonomiset-erot-ovat-kasvaneet/ https://extralehdet.com/aanestysaktiivisuuden-sosioekonomiset-erot-ovat-kasvaneet/#respond Sat, 28 Sep 2019 02:55:36 +0000 http://extralehdet.com/?p=10628 Äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin on ymmärretty jopa alan asiantuntijoiden keskuudessa, arvioidaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa. Korkean sosioekonominen aseman, kuten esimerkiksi korkeakoulututkinton, ylemmän toimihenkilöaseman ja suuret tulot, omaavat äänestävät muita todennäköisemmin vaaleissa. Vaikka tilastollinen tutkimus on tukenut tätä tietoa jo lähes sadan vuoden ajan, viime vuosikymmeninä on puhuttu yhteiskuntaluokkien poliittisen merkityksen vähenemisestä …

The post Äänestysaktiivisuuden sosioekonomiset erot ovat kasvaneet appeared first on Extralehdet.

]]>
Äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin on ymmärretty jopa alan asiantuntijoiden keskuudessa, arvioidaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa.

Korkean sosioekonominen aseman, kuten esimerkiksi korkeakoulututkinton, ylemmän toimihenkilöaseman ja suuret tulot, omaavat äänestävät muita todennäköisemmin vaaleissa. Vaikka tilastollinen tutkimus on tukenut tätä tietoa jo lähes sadan vuoden ajan, viime vuosikymmeninä on puhuttu yhteiskuntaluokkien poliittisen merkityksen vähenemisestä ja jopa luokan kuolemasta.

– Moni on jo luullut, että yhteiskuntaluokka ei vaikuta äänestämiseen. Aiempi tutkimus on löytänyt tukea sosioekonomisen aseman selitysvoiman heikkenemiselle äänestysvalinnassa, tutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteaa.

Lahtisen väitöstutkimus, joka on linjassa ajankohtaisen kansainvälisen tutkimuksen kanssa, osoittaa että yhteiskuntaluokka selittää edelleen voimakkaasti äänestämistä. Painopiste on siirtynyt äänestysvalinnasta siihen, käykö ylipäätään äänestämässä.

– Erityisen hälyttäviä äänestysaktiivisuuden erot ovat Suomessa varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä koulutusryhmien välillä.

Polttava yhteiskunnallinen ongelma

Suomessa on ollut kansainvälisesti harvinaislaatuinen tilaisuus tutkia äänestysaktiivisuutta poikkeuksellisen tarkasti anonymisoitujen yksilötason äänioikeusrekisterin tietojen avulla.

– Rekisteriaineistoilla on huomattavia etuja aiemmissa tutkimuksissa tyypillisiin kyselyaineistoihin verrattuna. Näitä ovat sosiaalisesta suotavuudesta johtuvan yliraportoinnin sekä vastaajien itsevalikoitumisesta johtuvien harhojen välttäminen sekä suuri aineistokoko.

Lahtisen väitöstutkimus osoitti rekistereihin yhdistetyn kyselyaineiston avulla, että kyselyjen virhetekijöistä johtuen aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruutta.

– Tulos viittaa siihen, että äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa, tutkija sanoo.

Merkittävä ylisukupolvisuus

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin joitakin äänestyserojen syntyyn vaikuttavia sekä eroja rajoittavia tekijöitä. Näitä olivat erot perhetaustassa, rahallisissa resursseissa ja terveydessä. Lisäksi tutkittiin työuran aikana tapahtuvan sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia kaventaa äänestysaktiivisuuden väestöryhmittäisiä eroja.

– Erityisen painavaksi tekijäksi totesimme ylisukupolvisen siirtymän merkityksen äänestämisessä. Paitsi yksilön aikuisiällä saavuttamansa, myös heidän lapsuuden perheensä sosioekonominen asema erottelee äänestysaktiivisuutta yllättävänkin dramaattisesti.

Lahtisen väitöstutkimuksen mukaan niillä nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmat eivät olleet suorittaneet perusasteen jälkeisiä tutkintoja, äänestysaktiivisuus oli vain 28 prosenttia. Niistä nuorista aikuisista äänesti 69 prosenttia, joiden vanhemmista ainakin toisella oli ylempi korkeakoulututkinto.

– Suomessa vallitsee periaatteessa yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus, mutta käytännössä kaikki eivät lähde samalta viivalta. Erilaiset taustat tarjoavat hyvin erilaiset lähtökohdat täysivaltaiseen poliittiseen kansalaisuuteen, Lahtinen toteaa.

Esimerkiksi 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/diplomi-insinööritaso) suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia äänesti, kun ainoastaan peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista vain 31 prosenttia. Vaikka äänestysaktiivisuuden kokonaistaso on pysynyt suhteellisen vakaana Suomessa tällä vuosituhannella, ovat sen sosioekonomisen erot varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä kärjistyneet huomattavasti.

The post Äänestysaktiivisuuden sosioekonomiset erot ovat kasvaneet appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/aanestysaktiivisuuden-sosioekonomiset-erot-ovat-kasvaneet/feed/ 0 10628
Viranomaisten toimintamalleja kriisitilanteissa on vaikea muuttaa https://extralehdet.com/viranomaisten-toimintamalleja-kriisitilanteissa-on-vaikea-muuttaa/ https://extralehdet.com/viranomaisten-toimintamalleja-kriisitilanteissa-on-vaikea-muuttaa/#respond Fri, 27 Sep 2019 02:40:51 +0000 http://extralehdet.com/?p=10666 Vakavien ihmishenkiä uhkaavien kriisien hallintaan kehitettyjen uusien teknologioiden saamisessa viranomaisten käyttöön on paljon esteitä. Ongelmiin törmätään, kun uudet teknologiat tulisi saada sisällytettyä viranomaisten vakiintuneisiin toimintamalleihin. Turvallisuusteknologioiden tulisi olla laitetoimittajista riippumatta yhteensopivia jo käytössä olevien teknologioiden kanssa ja tukea viranomaisten välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa muun muassa luonnonkatastrofien, suuronnettomuuksien ja terrorismin hallinnassa. – Viranomaisten kriisitilanteiden toimintamalleja …

The post Viranomaisten toimintamalleja kriisitilanteissa on vaikea muuttaa appeared first on Extralehdet.

]]>
Vakavien ihmishenkiä uhkaavien kriisien hallintaan kehitettyjen uusien teknologioiden saamisessa viranomaisten käyttöön on paljon esteitä. Ongelmiin törmätään, kun uudet teknologiat tulisi saada sisällytettyä viranomaisten vakiintuneisiin toimintamalleihin.

Turvallisuusteknologioiden tulisi olla laitetoimittajista riippumatta yhteensopivia jo käytössä olevien teknologioiden kanssa ja tukea viranomaisten välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa muun muassa luonnonkatastrofien, suuronnettomuuksien ja terrorismin hallinnassa.

– Viranomaisten kriisitilanteiden toimintamalleja on vaikea muuttaa, kertoo Euroopan komission rahoittaman Toxi-Triage -hankkeen projektipäällikkö Jaana Kuula Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnasta.

Viranomaiset saatava perehtymään teknologoihin ajoissa

– Laite- ja järjestelmäkehittäjät eivät yksinään pysty nopeuttamaan viranomaisten hankinta- ja käyttöönottoprosesseja, Kuula kertoo.

Viranomaistyötä ja uhrien selviytymistä tukevien teknologioiden käyttöönottoon tulisi löytää viranomaispuolella muita keinoja. Pelkkä laitehankintoihin varattujen määrärahojen nosto ei riitä, vaan uudet teknologiat ja menetelmät tulisi saada tehtyä viranomaisille laajasti tutuiksi, Kuula sanoo.

Koko viranomaissektorilla tulisi määritellä ja harjoitella uudet pelastustoiminnan ja kriisinhallinnan operatiiviset toimintamallit, joissa uudet teknologiat olisivat rutiininomainen osa jo aiemmin opittua nopeisiin ja kriittisiin tehtäviin suunniteltua toimintatapaa.

Kehitetyt tuotteet markkinoille vaiheittain

Vuosien 2015-2019 aikana Iso-Britannian johdolla toteutetussa kansainvälisessä Toxi-Triage –hankkeessa yritykset ja yliopistot kehittivät kahdeksassa osallistujamaassa yhteensä parikymmentä uutta menetelmää. Menetelmillä pyritään parantamaan paljon uhreja aiheuttavien kriisien hallintaa ja nostamaan vakavasti loukkaantuneiden potilaiden selviytymisastetta.

Hankkeen päättyessä pitkään toimineiden yritysten kehittämät tuotteet ovat valmiita myyntituotteita, mutta korkeampaa uutuusarvoa sisältävät tutkimuslaitosten tuotteet vaativat vielä prototyyppien tuotteistamista. Uusien teknologioiden standardointiin ja harmonisointiin on haettu jatkorahoitusta Euroopan komissiolta. Rahoituksen avulla uusia teknologioita voitaisiin yhdenmukaistaa viranomaiskäytössä kaikkialla Euroopassa ja kumppanimaissa.

FT Jaana Kuulan johdolla Jyväskylän yliopistossa kehitettiin Toxi-Triagen aikana viranomaisten kenttäoperaatioiden käyttöön uusi langaton hyperspektri- ja mobiiliteknologiaan perustuva vaarallisten aineiden tunnistus- ja varoitusjärjestelmä.

Kehityskohteet paljastuivat pelastusharjoituksissa

Hankkeen aikana toteutettiin kaksi suurta operatiivista kriisinhallinta- ja pelastusharjoitusta, joiden perusteella uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii muutoksia erityisesti viranomaisten kenttätoiminnan malleihin.

– Esimerkiksi eri teknologiat mittaavat ja esittävät vaarallisten aineiden tunnistustulokset eri tavoilla, jolloin myös niiden sisällyttäminen viranomaisten tilannekuva- ja kenttäjohdon järjestelmiin vaatii kehittämistyötä, Kuula toteaa.

The post Viranomaisten toimintamalleja kriisitilanteissa on vaikea muuttaa appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/viranomaisten-toimintamalleja-kriisitilanteissa-on-vaikea-muuttaa/feed/ 0 10666
Ruokavaliosta tukea aktiiviseen arkeen https://extralehdet.com/ruokavaliolla-tukea-aktiiviseen-arkeen/ https://extralehdet.com/ruokavaliolla-tukea-aktiiviseen-arkeen/#respond Thu, 26 Sep 2019 02:15:40 +0000 http://extralehdet.com/?p=10639 Syksyä vauhdittavat usein uudet liikuntaharrastukset ja terveellisemmät tavat. Ruokavalio kannattaa huomioida, kun tavoitteena on aktiivinen liikunta ja energinen olo. Treenaaminen asettaa ravitsemukselle tarpeita, joita liian niukka syöminen ei täytä. Proteiinin saanti on tärkeää lihasten kehittymiselle, hiilihydraatit taas auttavat palautumaan treeneistä ja valmistavat seuraaviin harjoituksiin. Näistä nipistäminen kostautuu ennen pitkää. – Suurin kompastuskivi on muuttaa ruokavaliota …

The post Ruokavaliosta tukea aktiiviseen arkeen appeared first on Extralehdet.

]]>
Syksyä vauhdittavat usein uudet liikuntaharrastukset ja terveellisemmät tavat. Ruokavalio kannattaa huomioida, kun tavoitteena on aktiivinen liikunta ja energinen olo. Treenaaminen asettaa ravitsemukselle tarpeita, joita liian niukka syöminen ei täytä.

Proteiinin saanti on tärkeää lihasten kehittymiselle, hiilihydraatit taas auttavat palautumaan treeneistä ja valmistavat seuraaviin harjoituksiin. Näistä nipistäminen kostautuu ennen pitkää.

– Suurin kompastuskivi on muuttaa ruokavaliota kertaheitolla liian radikaalisti, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. – Hyvin suppea ruokavalio voi tuntua toimivan alkuun, mutta pikku hiljaa se alkaa heikentää palautumista ja nakertaa suorituskykyä. Lihakset kipeytyvät, rasitusvammat lisääntyvät ja myös henkinen puoli voi kärsiä, liikkuminen alkaa maistua puulta, Rinta sanoo.

Perusasiat kuntoon

Jos tavoitteena on laihtuminen, ruokavalion tulee toki olla vähäkalorinen, mutta maltti on valttia. Tärkeintä on suhtautua syömiseen tasapainoisesti ja tehdä valintoja, joista voi pitää kiinni alkuinnostuksen laannuttua. Liian haastavat dieetit johtavat usein vanhojen tapojen äärelle.

– Perusliikkujan on tärkeintä saada asiat rutiineiksi. Pysyvään muutokseen pääsemisessä voi kulua jopa vuosi. Muutos on pysyvä vasta silloin, kun uusista tavoista pidetään kiinni myös takapakkien yllättäessä. Silloin esimerkiksi flunssa ei romuta kaikkea, vaan terveelliset valinnat pitävät pintansa silloinkin.

Parhaat eväät liikuntasuoritukseen antaa monipuolinen ravinto. Treenaamaan ei kannata lähteä nälkäisenä.

– Tyhjällä vatsalla tehty lenkki voi polttaa hieman tehokkaammin rasvaa, mutta isossa kuvassa se ei kannata. Huonosti ravittuna liikkuminen nostaa aina sairastumisriskiä. Myös haavereita tapahtuu herkemmin, sillä huonosti ravittu hermosto ei toimi optimaalisesti.

Ajoitukseenkin tulee kiinnittää huomiota. Päivän raskainta ateriaa ei kannata hotkia juuri ennen kuntosalille suuntaamista.

– Treenien tärkein polttoaine on vähintään 4–6 tuntia ennen liikuntaa syöty tasapainoinen ateria, se antaa energian lihaksille. Jos täytyy syödä lähempänä liikuntasuoritusta, kannattaa suosia helposti sulavia, esimerkiksi nestemäisiä tuotteita, Rinta neuvoo.

Lihakset hyödyntävät urheillessa elimistön hiilihydraatti- eli glykogeenivarastoja, jotka tyhjenevät raskaassa liikunnassa. Hiilihydraattipitoisen iltapalan antama energia vaikuttaa siis olennaisesti seuraavan aamun treeniin, lounas taas antaa puhdin työpäivän jälkeiselle harjoittelusessiolle. Myös välipaloihin ja treenien jälkeiseen palauttavaan ateriaan kannattaa panostaa.

Muista riittävä nesteytys

Liikuntaa aloittelevan tai sitä tehostavan kannattaa huomioida myös riittävä nesteytys. Säännöllisesti treenaavan ei sovi unohtaa vedenjuontia viilenevässä syksyssäkään.

– Pari tuntia ennen selvästi kuormittavaa suoritusta kannattaa tankata puolisen litraa nestettä. Sen enempää ei etukäteen voi varastoida, joten on tärkeää muistaa juoda myös urheilun aikana sekä sen jälkeen, Rinta kertoo.

Korkeintaan tunnin mittaisissa liikuntasuorituksissa riittää pääsääntöisesti ennen ja jälkeen juominen, sitä pidemmissä treeneissä myös nesteytys suorituksen aikana on tarpeen. Huolimaton juominen heikentää suorituskykyä etenkin säännöllisessä pitkäkestoisessa harjoittelussa.

Kaikkea nestettä ei suinkaan tarvitse hörppiä puhtaana vetenä, sillä nestetasapainoa voi tukea myös vesipitoisella ravinnolla. Paljonko vettä tulee juoda on hyvin yksilöllistä, sillä myös kehosta poistuvan nesteen määrä vaihtelee suuresti ja riippuu monista tekijöistä. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, paljonko on juonut ennen liikuntaa, kuinka raskas urheilusuoritus on kyseessä ja kuinka kuumassa lämpötilassa liikutaan. Tunnin aikana voi hikoilla litrasta ylöspäin jopa kolmeen litraan asti, joskin se on jo poikkeuksellinen määrä.

Liikuntasuorituksen aikana hikoiltu neste pitää korvata puolitoistakertaisesti. Ei riitä, että juo takaisin hikoilemansa määrän. Määrä vaihtelee, mutta tärkeintä olisi muistaa juoda useita kertoja päivässä. Nestetasapaino pitäisi palauttaa vähitellen liikuntaa seuraavien tuntien aikana, ei juomalla kerralla useita litroja vettä.

Tavallisessa arjessa nestetasapaino pysyy hyvissä kantimissa juomalla noin puolitoista litraa nesteitä päivässä. Suunnilleen sen verran kuluu peruselintoimintoihin ja se kattaa jo itsessään pienen liikkumisenkin. Nestetasapainoa voi tarkkailla janontunteesta, yleisestä jaksamisesta ja virtsan väristä.

Vinkit terveelliseen arkeen:

  • Aloita maltillisesti – älä tee liian radikaaleja muutoksia.
  • Syö tarpeeksi! Liian niukka energiansaanti kostautuu pitkällä aikavälillä.
  • Nauti monipuolinen ateria vähintään 4–6h ennen liikuntaa ja panosta myös palautumiseen.
  • Tankkaa vettä pari tuntia ennen urheilemaan lähtemistä.
  • Älä liioittele veden juomista – ylenpalttinen juominen huuhtoo elimistöä ja voi johtaa hyponatremiaan. 1,5 litraa nesteitä päivässä riittää useimmille.
  • Suorituskyvyn rajoilla urheillessa kannattaa juomaksi valita puhtaan veden sijaan suoloja sisältävä urheilujuoma. Natrium eli suola edesauttaa nesteen imeytymistä.
  • Tarkkaile nestetasapainoasi – mitä tummempaa virtsaa, sitä kuivempi elimistö.

The post Ruokavaliosta tukea aktiiviseen arkeen appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/ruokavaliolla-tukea-aktiiviseen-arkeen/feed/ 0 10639
Euroopan järjestelmäriskikomitea kehoittaa rajoittamaan asuntomarkkinoiden lainanottoja https://extralehdet.com/euroopan-jarjestelmariskikomitea-kehoittaa-rajoittamaan-asuntomarkkinoiden-lainanottoja/ https://extralehdet.com/euroopan-jarjestelmariskikomitea-kehoittaa-rajoittamaan-asuntomarkkinoiden-lainanottoja/#respond Wed, 25 Sep 2019 02:37:44 +0000 http://extralehdet.com/?p=10632 Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa Suomelle esitetään lainanottajiin kohdistuvien välineiden käyttöönottoa asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Komitea suosittaa, että Suomi ottaisi käyttöön sitovan katon lainanottajan tulojen ja velan tai velanhoitokulujen ja tulojen välille, rajoittaisi enimmäisluototussuhteen laskentaan hyväksyttäviä vakuuksia sekä asettaisi rajoituksen lainan kestoon. Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) julkaisi suosituksensa kuudelle ja varoituksen viidelle ETA-maalle makrovakausriskeistä ja …

The post Euroopan järjestelmäriskikomitea kehoittaa rajoittamaan asuntomarkkinoiden lainanottoja appeared first on Extralehdet.

]]>
Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa Suomelle esitetään lainanottajiin kohdistuvien välineiden käyttöönottoa asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Komitea suosittaa, että Suomi ottaisi käyttöön sitovan katon lainanottajan tulojen ja velan tai velanhoitokulujen ja tulojen välille, rajoittaisi enimmäisluototussuhteen laskentaan hyväksyttäviä vakuuksia sekä asettaisi rajoituksen lainan kestoon.

Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) julkaisi suosituksensa kuudelle ja varoituksen viidelle ETA-maalle makrovakausriskeistä ja näiden hallintaan tarvittavista välineistä.

Suomelle osoitettu suositus koskee Suomen asuntomarkkinoiden keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksien torjumista. ESRB suosittelee, että Suomi laatisi uutta lainanottajiin kohdistuvaa sääntelyä asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi. Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen viranomainen antaisi valvottavilleen suosituksia kiristävistä toimenpiteistä, kunnes uudet välineet on saatu osaksi lainsäädäntöä.

Suositus on varoitusta vakavampi toimenpide. ESRB antoi marraskuussa 2016 Suomelle varoituksen koskien haavoittuvuuksia asuntomarkkinoilla.

Asuntomarkkinoiden keskeisenä haavoittuvuutena ESRB näkee kotitalouksien korkean velkaantumisen. Nopeasti kasvanut taloyhtiölainakanta on osaltaan vaikuttanut velkaantuneisuuden lisääntymiseen.

Lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä ESRB suosittelee, että Suomella olisi käytettävissä ainakin sitovat velka-tulosuhde (debt-to-income ratio, DTI) tai velanhoito-tulosuhde (debt-service-to-income ratio, DSTI), luototussuhde (loan-to-value, LTV) ja laina-ajan pituuden rajoite. Samoin ESRB suosittelee, että luototussuhteen laskentaa muutettaisiin niin, että lainan vakuuksina hyväksyttäisiin pelkästään kiinteistöomaisuutta.

Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus Suomelle

The post Euroopan järjestelmäriskikomitea kehoittaa rajoittamaan asuntomarkkinoiden lainanottoja appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/euroopan-jarjestelmariskikomitea-kehoittaa-rajoittamaan-asuntomarkkinoiden-lainanottoja/feed/ 0 10632
Uusi kauppakeskus on energiatehokkuuden kansainvälistä kärkeä https://extralehdet.com/uusi-kauppakeskus-on-energiatehokkuuden-kansainvalista-karkea/ https://extralehdet.com/uusi-kauppakeskus-on-energiatehokkuuden-kansainvalista-karkea/#respond Tue, 24 Sep 2019 02:21:53 +0000 http://extralehdet.com/?p=10602 Helsingin Pasilassa 17.10.2019 avautuva kauppakeskus Mall of Tripla tulee olemaan liikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Kauppakeskuksen energiankulutus ja puhtaan veden kulutus ovat noin 40 % alhaisempia kuin vastaavien uudisrakennuksien yleensä. Energiatehokkuus säästää ympäristöä ja kiinteistön ylläpidon kustannuksia. Mall of Tripla kuluttaa selkeästi vähemmän energiaa kuin normaalin hyvän rakennustavan mukainen uudisrakennus. Kauppakeskuksessa toimijoiden energialasku ja …

The post Uusi kauppakeskus on energiatehokkuuden kansainvälistä kärkeä appeared first on Extralehdet.

]]>
Helsingin Pasilassa 17.10.2019 avautuva kauppakeskus Mall of Tripla tulee olemaan liikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Kauppakeskuksen energiankulutus ja puhtaan veden kulutus ovat noin 40 % alhaisempia kuin vastaavien uudisrakennuksien yleensä.

Energiatehokkuus säästää ympäristöä ja kiinteistön ylläpidon kustannuksia. Mall of Tripla kuluttaa selkeästi vähemmän energiaa kuin normaalin hyvän rakennustavan mukainen uudisrakennus. Kauppakeskuksessa toimijoiden energialasku ja vedenkulutus tulee olemaan tavallista alhaisempi.

Viihtyisyyttä kävijöille ja tiloissa toimijoille

Kauppakeskukselle myönnettiin korkein, LEED Platina -tason kansainvälinen ympäristösertifiointi. Yksi arvioinnin kriteereistä on hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelmä on Triplassa rakennettu siten, että hulevedet joko imeytetään maahan tai kierrätetään, esimerkiksi autopesulassa käytettävänä pesuvetenä. Vehreyden ja viihtyvyyden lisäämiseksi ja hulevesien hallitsemiseksi rakennettua viherkattotilaa on noin 41 % kaikesta Triplan kattotilasta. Koko Triplassa asunto-, toimitila- ja hotellitilojen valmistuttua tulee olemaan viherkattotilaa yhteensä noin hehtaarin verran.

Myös sisäilman puhtauteen on kiinnitetty huomiota. Hiilidioksidianturit mittaavat jatkuvasti ilman laatua poikkeuksellisen laajasti koko kauppakeskuksessa.

– Viherkatot, rakennusmateriaalien vähäpäästöisyys ja sisäilman puhtaus ovat asioita, joita arvostavat kauppakeskuksessa kävijät ja siellä työskentelevät sekä tiloja vuokraavat tahot, uskoo Triplan kaupallinen kehitysjohtaja Pirjo Aalto.

Jätteiden keräykseen käytetään keskitettyä imujätejärjestelmää. Myös kuluttajien käyttöön tulee pysäköintilaitokseen mittava kierrätyspiste.

Tripla noudattaa Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ja ekologisuuden vaatimuksia. Kaupunki pitää tärkeänä kevyen liikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksien parantamista, joten mm. sen vuoksi Mall of Triplassa on peräti 3 250 pyöräpaikkaa. Myös latauspisteitä löytyy sähköpyörille ja -autoille, sähköautoille 277 latauspistettä. Pysäköintipaikkoja autoille on reilut 2 200.

LEED-ympäristöluokitus ja Tripla

Kansainvälisessä luokituksessa arvioidaan tilojen, rakennuksen ja rakennushankkeen ympäristöominaisuuksia. LEED-sertifiointeja (Leadership in Energy and Environmental Design) myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute.

  • Kauppakeskuksen energiankulutus on noin 40 % ja vedenkulutus noin 40 % alhaisempi kuin tavallisen uudisrakennuksen (LEED-vaatimus 20 % ja 20 %).
  • Valaistukseen käytetään pelkästään ledivalaisimia ja pysäköintilaitoksen valaistus on liikeohjattua.
  • Viherkattotilaa on 41 % kaikesta kattotilasta (vaatimus 30 %).
  • Jätteet kerätään keskitetyllä imujätejärjestelmällä. Tarkoitus on liittää myöhemmin järjestelmään myös naapurikiinteistöjä. Kuluttajille on järjestetty kierrätyspisteet.
  • Rakentamismateriaalit noudattavat tiukinta M1-materiaaliluokitusta 2008.
  • Polkupyörän pysäköintipaikkoja tulee 3 250 kpl, joista osa on lukituissa tiloissa ja sähköpyörän latauspisteillä varustettuja.
  • Pysäköintitiloissa on 277 sähköauton latauspistettä.
  • Lämmitys ja viilennys tapahtuu kaupungin kaukolämpö- ja kaukokylmäverkon avulla.

The post Uusi kauppakeskus on energiatehokkuuden kansainvälistä kärkeä appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/uusi-kauppakeskus-on-energiatehokkuuden-kansainvalista-karkea/feed/ 0 10602
Henkilöautoja on vähiten Helsingissä – suhteessa asukasmäärään https://extralehdet.com/henkiloautoja-on-vahiten-helsingissa-suhteessa-asukasmaaraan/ https://extralehdet.com/henkiloautoja-on-vahiten-helsingissa-suhteessa-asukasmaaraan/#respond Mon, 23 Sep 2019 02:19:12 +0000 http://extralehdet.com/?p=10590 Eniten henkilöautoja kunnan asukasmäärään nähden on Isokyrössä ja vähiten Helsingissä. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla ajetaan auto- ja asukasmäärään nähden eniten Uudellamaalla ja vähiten Kainuun maakunnassa. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä sekä kaasu- ja flexfuel-autoja. Autojen lukumäärä asukasta kohden vaihtelee suuresti riippuen maakunnasta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa eniten henkilöautoja tuhatta …

The post Henkilöautoja on vähiten Helsingissä – suhteessa asukasmäärään appeared first on Extralehdet.

]]>
Eniten henkilöautoja kunnan asukasmäärään nähden on Isokyrössä ja vähiten Helsingissä. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla ajetaan auto- ja asukasmäärään nähden eniten Uudellamaalla ja vähiten Kainuun maakunnassa. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä sekä kaasu- ja flexfuel-autoja.

Autojen lukumäärä asukasta kohden vaihtelee suuresti riippuen maakunnasta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa eniten henkilöautoja tuhatta asukasta kohti oli Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (583). Myös kymmenen vuotta sitten (vuoden 2008 tilastoissa) eniten autoja asukasmäärään nähden oli Etelä-Pohjanmaalla.

Vähiten autoja tuhatta asukasta kohden on Uudellamaalla (425), missä henkilöautotiheys on kasvanut kymmenessä vuodessa vain prosentin verran. Eniten autotiheys on kasvanut Lapin, Kainuun ja Etelä-Savon sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä automäärän kasvu suhteutettuna väestöön on ollut 12 prosenttia.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien suosio maakuntien henkilöautokannassa vaihtelee alueittain. Uudellamaalla vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on suurin eli 1,7 prosenttia. Pienin se on Kainuun maakunnassa, missä muiden kuin bensiini- ja dieselautojen osuus kaikista henkilöautoista on 0,2 prosenttia.

– Vaihtoehtoisien käyttövoimien lisääntymisen näkökulmasta tärkeää on jakeluinfran kattavuus, joka paranee koko ajan.  Myös uusien täyssähkö- ja kaasuautojen mallivalikoima laajenee – eikä kannata unohtaa etanoli- ja kaasuautojen muuntotukea, mikäli haluaa muuntaa käytetyn auton etanolilla tai kaasulla toimivaksi, Outi Ampuja Traficomilta vinkkaa.

Eniten autoja kunnan väkilukuun suhteutettuna on viime vuoden lopussa ollut Isokyrössä, Säkylässä, Pyhärannassa, Miehikkälässä ja Vehmaalla. Vähiten autoja asukasmäärään verrattuna on  suurimmissa kaupungeissa: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Espoossa ja Oulussa. Isokyrössä autoja oli tuhatta asukasta kohden 718, kun vastaava luku Helsingissä oli 329.

Tunnuslukuna käytetyissä tilastoissa on henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti. Vertailuluvut on laskettu yhdistämällä Traficomin tilastotietoja Tilastokeskuksen väestörakennetietoihin.

The post Henkilöautoja on vähiten Helsingissä – suhteessa asukasmäärään appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/henkiloautoja-on-vahiten-helsingissa-suhteessa-asukasmaaraan/feed/ 0 10590
Postin ja Telen ylin johto kasvatti hallinnollisessa tyhjiössä toimivaltaansa ja palkkioitaan https://extralehdet.com/postin-ja-telen-ylin-johto-kasvatti-hallinnollisessa-tyhjiossa-toimivaltaansa-ja-palkkioitaan/ https://extralehdet.com/postin-ja-telen-ylin-johto-kasvatti-hallinnollisessa-tyhjiossa-toimivaltaansa-ja-palkkioitaan/#respond Sun, 22 Sep 2019 02:29:01 +0000 http://extralehdet.com/?p=10573 Kun virastosta tulee valtionyhtiö, päätöksenteko ja toimivalta saattavat jäädä epäselviksi. Posti- ja telelaitoksessa tehtiin 90-luvun alussa markkinalähtöisiä organisaatiomuutoksia, joista merkittävin oli Postin ja Telen yhtiöittäminen. Kun valtio otti etäisyyttä päivittäiseen toimintaan, yhtiöihin muodostui osittainen hallinnollinen tyhjiö. – Tulosohjaukseen siirtyminen merkitsi virkamiesjohdon kontrollin vähentymistä ja kasvatti ylimmän johdon toimivaltaa monilla osa-alueilla yhtiöissä, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Eero …

The post Postin ja Telen ylin johto kasvatti hallinnollisessa tyhjiössä toimivaltaansa ja palkkioitaan appeared first on Extralehdet.

]]>
Kun virastosta tulee valtionyhtiö, päätöksenteko ja toimivalta saattavat jäädä epäselviksi. Posti- ja telelaitoksessa tehtiin 90-luvun alussa markkinalähtöisiä organisaatiomuutoksia, joista merkittävin oli Postin ja Telen yhtiöittäminen. Kun valtio otti etäisyyttä päivittäiseen toimintaan, yhtiöihin muodostui osittainen hallinnollinen tyhjiö.

– Tulosohjaukseen siirtyminen merkitsi virkamiesjohdon kontrollin vähentymistä ja kasvatti ylimmän johdon toimivaltaa monilla osa-alueilla yhtiöissä, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Eero Aalto.

– Valtion liikevirastossa on tiukka resurssikontrolli, kun taas tulosohjaus antaa vapaat kädet toimia ja muuttaa hyvin radikaalisti esimerkiksi yhtiön kansainvälistymisstrategiaa. Tutkimissamme valtionyhtiöissä ylin johto sai ja myös otti toimivaltaa, jonka turvin se ajoi muun muassa omien palkkioidensa kasvattamista muiden yksityisen sektorin yritysjohtajien palkkioiden tasolle, sanoo tohtorikoulutettava Zeerim Cheung Aalto-yliopistosta.

Valtionyhtiön johto voi pyrkiä tekemään päätöksiä, joiden avulla yhtiö pärjää paremmin markkinoilla. Nämä päätökset voivat olla ristiriidassa poliittisten tavoitteiden ja julkisen edun kanssa. Ylimmän johdon suuret palkkiot, jotka ovat toistuva aihe julkisessa keskustelussa, ovat osa tätä kehitystä.

Taloudellisten kannustimien lisäksi valtionyhtiöiden johto tavoittelee myös uralla etenemistä ja mainetta.

– Koska avoimilla markkinoilla pitää pärjätä kilpailussa, johdon tulee tehdä markkinoihin perustuvia päätöksiä, kuten muutoksia kustannusrakenteeseen ja tarjontaan. Nämä teot voivat kuitenkin olla ristiriidassa sen kanssa, mitä poliittinen johto odottaa julkiselta toimijalta ja palveluntarjoajalta, Eero Aalto toteaa.

Yltiöpäisiä riskejä

Hallinnollinen tyhjiö ja johdon ja omistajien välille muodostuva odotusten ristiriita vaikuttavat myös valtionyhtiöiden riskinottoon. Esimerkiksi Telen siirtyminen markkinalähtöisempään suuntaan kasvatti rajusti kansainvälisten investointien volyymia suhteessa Suomen liiketoimintojen kokoon.

– Yhtiön johdolla ja omistajalla voi olla erilainen näkemys investointien riski-tuottoprofiilista. Parhaimmillaan suurten riskien ottaminen voi johtaa menestys- ja sankaritarinaan. Pahimmillaan riskit toteutuvat ja valtion ja lopulta veronmaksajien pitää tulla pelastamaan. Hyvä esimerkki ovat surullisen kuuluisat Soneran 3G-kaupat 2000-luvun alussa ja lopulta Soneran pakotettu fuusio ruotsalaisen kilpailijan Telian kanssa, sanoo Zeerim Cheung.

Valtionyhtiön riskinotto poikkeaa yksityisestä sektorista, sillä isojakin riskejä ottavalla valtionyhtiöllä on aina tukenaan valtion resurssit. Siksi myös kannustimia tulisi arvioida suhteessa todelliseen riskiin.

– Valtionyhtiöt ovat ajan kuluessa muuttaneet muotoaan. Samalla niiden toiminnan painopisteet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä yhä markkinalähtöisemmiksi. Kuitenkin julkisuudessa niiden toimintaa arvioidaan usein ensisijaisesti julkisten palvelujen tuottajina. Esimerkiksi Posti on julkisten palvelujen ja markkinalähtöisyyden välimaastossa”, sanoo tutkija Pasi Nevalainen Jyväskylän yliopistosta.

Vaikka valtionyhtiö on liikeyritys, sen olemassaoloon liittyy usein yhteiskunnallisia syitä.

– Jos poliittiset tavoitteet ovat ristiriidassa valtionyhtiön omien tavoitteiden kanssa, seurauksena on usein kohuja ja heikentynyt toimintakyky, Zeerim Cheung sanoo.

Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittävät tuoreessa tutkimuksessaan, miten siirtyminen valtion liikevirastosta yhtiömuotoiseen liiketoimintaan vaikuttaa johdon päätöksentekoon ja strategiaan. Tutkijat analysoivat digitaalisen historiantutkimuksen avulla yli 50 000 sivua Posti- ja telelaitoksen ja sen toimintaa jatkaneiden Postin ja Telen, sittemmin Soneran ja Telia Finlandin, sisäistä arkistoaineistoa vuosilta 1987–98. Aineisto digitoitiin ja koodattiin tietokantaan, ja sen avulla voitiin tarkastella yhtiöiden päätöksentekoa.

The post Postin ja Telen ylin johto kasvatti hallinnollisessa tyhjiössä toimivaltaansa ja palkkioitaan appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/postin-ja-telen-ylin-johto-kasvatti-hallinnollisessa-tyhjiossa-toimivaltaansa-ja-palkkioitaan/feed/ 0 10573
Vyötärölihavien on syytä välttää alkoholia https://extralehdet.com/vyotarolihavien-on-syyta-valttaa-alkoholia/ https://extralehdet.com/vyotarolihavien-on-syyta-valttaa-alkoholia/#respond Sat, 21 Sep 2019 02:54:44 +0000 http://extralehdet.com/?p=10556 Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on luultua vaarallisempaa. Laajasta tutkimuksesta ei löydy turvallista alkoholimäärää henkilöille, joilla on rasvamaksa. ​Lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, sillä keskivartalolihavista 70–80 prosentilla on rasvamaksa. ​– Mikäli vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 senttimetriä tai miehellä yli 102 senttimetriä, ja jos siihen vielä liittyy diabetes, verenpainetauti tai kolesterolipoikkeavuus, …

The post Vyötärölihavien on syytä välttää alkoholia appeared first on Extralehdet.

]]>
Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on luultua vaarallisempaa. Laajasta tutkimuksesta ei löydy turvallista alkoholimäärää henkilöille, joilla on rasvamaksa. ​Lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, sillä keskivartalolihavista 70–80 prosentilla on rasvamaksa.

​– Mikäli vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 senttimetriä tai miehellä yli 102 senttimetriä, ja jos siihen vielä liittyy diabetes, verenpainetauti tai kolesterolipoikkeavuus, on kyseisellä henkilöllä suurella todennäköisyydellä rasvamaksa, tutkimuksessa mukana ollut gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg sanoo.

Åberg työskentelee HUSin Vatsakeskuksen elinsiirtoyksikössä ja nykyisen virkavapautensa aikana hänellä on toimi Sahlgrenska Universitetssjukhusetissa Göteborgissa.

Jos elintapoja ei muuteta rasvamaksa voi edetä vuosien saatossa rasvamaksatulehdukseksi, joka saattaa johtaa maksakirroosiin. Loppuvaiheen kirroosin ainoa hoito on maksansiirto. Rasvamaksan aiheuttama kirroosi on yksi maksansiirtojen lisääntyvä syy.

Kun kirroosi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan komplikaation, puhutaan oireisesta maksataudista. Näitä komplikaatioita voivat olla esimerkiksi suolistovuoto, vesivatsa, aivosairaus, munuaisten akuutti vajaatoiminta tai maksasyöpä.

HUSin ja THL:n yhteistyössä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää tapoja tunnistaa riskihenkilöt hyvissä ajoin sekä ennaltaehkäistä oireisen maksataudin kehittyminen.

Rasvamaksa ei siedä alkoholia

Maksakirroosin ehkäisyksi on suositeltu alkoholin käytön pitämistä 2–3 annoksessa vuorokaudessa. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että rasvamaksaa sairastaville ei ole olemassa turvallista alkoholin vähimmäiskäyttörajaa.

– Pieninä annoksina käytetyn viininkin todetaan lisäävän rasvamaksataudin etenemisen riskiä, ja muu alkoholi peräti kaksinkertaistaa riskin sairastua oireiseen maksatautiin, Fredrik Åberg kertoo.

Rasvamaksaa sairastavilla oireisen maksataudin riski kaksinkertaistui päivittäin 10-19 grammaa mitä tahansa alkoholia tai alle 10 grammaa muuta alkoholia kuin viiniä nauttivilla verrattuna alkoholia käyttämättömiin. Yksi alkoholiannos sisältää noin 10–14 grammaa alkoholia, joka vastaa pientä pullollista keskiolutta tai siideriä, yhtä lasia mietoa viiniä tai ravintola-annosta väkeviä.

– Rasvamaksaa sairastavan on vältettävä alkoholia. Lihavan maksalle on tuopillisesta olutta yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta laihan maksalle, Åberg sanoo.

Vyötärölihavuus usein merkki rasvamaksasta

Rasvamaksa ei yleensä oireile eikä aina näy maksa-arvoissakaan. Ensimmäinen oire saattaa ilmetä vasta edenneen maksakirroosin vaiheessa. Rasvamaksan voi kuitenkin useimmiten havaita ultraäänitutkimuksessa, mutta tulehduksellisen rasvamaksan varmuudella vain maksasta otettavan koepalan avulla. Selkein merkki rasvamaksasta on kuitenkin vyötärölihavuus.

Rasvamaksasairauksia ehkäistään laihduttamalla ja liikkumalla sekä alkoholia välttämällä oli kyse alkoholiin liittymättömästä tai liittyvästä rasvamaksasta.

Rasvamaksa on ollut keski-ikäisten sairaus, mutta lihavuuden yleistyttyä sitä löydetään nykyisin nuoriltakin aikuisilta, jopa lapsilta. Sen seuraavaa astetta rasvamaksatulehdusta, on todettu normaalipainoisista kolmella prosentilla ja ylipainoisista 10–20 prosentilla. Rasvamaksatulehdus ennakoi maksakirroosin lisäksi tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ja on nykyisin yleistyvän maksasolusyövän taustalla.

Maksakirroosiin kuolee vuosittain yli 1000 ihmistä ja heidän määränsä odotetaan lisääntyvän lihavuuden yleistyessä.

Tutkimukseen koottiin terveystiedot 8345 rasvamaksapotilaalta. Mukana oli tiedot myös heidän alkoholinkäytöstään. Tutkimuksessa yhdistettiin useiden eri rekistereiden tiedot kansainvälisestikin vertailtuna ainutlaatuisista FINNRISK ja Terveys 2000 -aineistoista, sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä sekä väestörekisteristä.

The post Vyötärölihavien on syytä välttää alkoholia appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/vyotarolihavien-on-syyta-valttaa-alkoholia/feed/ 0 10556
Talouskasvu hidastuu Suomessa jo tänä vuonna https://extralehdet.com/talouskasvu-hidastuu-suomessa-jo-tana-vuonna/ https://extralehdet.com/talouskasvu-hidastuu-suomessa-jo-tana-vuonna/#respond Fri, 20 Sep 2019 02:18:01 +0000 http://extralehdet.com/?p=10577 Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ilmaisi huolensa eduskunnan talousvaliokunnalle maailmantalouden kasvun laaja-alaisesta hidastumisesta ja sen vaikutuksista euroalueelle ja Suomeen. Maailmantalouden kasvua ovat vaimentaneet etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja näistä kumpuava epävarmuus. EKP:n syyskuisen ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna vain runsaan prosentin verran. Riskit painottuvat tätä heikomman kehityksen suuntaan. …

The post Talouskasvu hidastuu Suomessa jo tänä vuonna appeared first on Extralehdet.

]]>
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ilmaisi huolensa eduskunnan talousvaliokunnalle maailmantalouden kasvun laaja-alaisesta hidastumisesta ja sen vaikutuksista euroalueelle ja Suomeen. Maailmantalouden kasvua ovat vaimentaneet etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja näistä kumpuava epävarmuus.

EKP:n syyskuisen ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna vain runsaan prosentin verran. Riskit painottuvat tätä heikomman kehityksen suuntaan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio on lähivuosina jäämässä hintavakaustavoitetta hitaammaksi, selvästi alle 2 prosenttiin.

EKP:n neuvosto arvioi syyskuun kokouksessaan, että kestävää kasvua ja inflaatiotavoitetta tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa.

– Rahapolitiikkaa kevennettiin merkittävästi, koska inflaatiovauhti on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa ja tuoreiden tietojen perusteella euroalueen talouskehitys on heikkoa. Lisäksi odotettua heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet ja inflaationäkymät ovat vaimeita pitkälle eteenpäin, sanoi pääjohtaja Rehn.

Rahapoliittisilla toimilla on huomattava elvyttävä vaikutus. Niillä pyritään varmistamaan, että rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina ja edistävät euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua. Tämä tukee inflaation kestävää palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Kesäkuussa 2019 Suomen Pankki ennusti noin puolentoista prosentin kasvua tälle ja ensi vuodelle. Nyt lyhyen aikavälin mallit ennakoivat enää noin prosentin kasvua vuodelle 2019. Työllisyysasteen aiempi nopea nousu on seisahtunut.

– Heikentyneet kasvunäkymät ja julkista taloutta koskevat linjaukset syventävät julkisen talouden alijäämää selvästi suhteessa Suomen Pankin kesäkuun ennusteeseen ja kääntävät velkasuhteen kasvuun ilman uusia toimenpiteitä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden vahvistaminen olisi tarpeen väestön ikääntymisen takia. Kestävyyden vahvistamiseksi tavoitteeksi asetettu työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin on ratkaisevan tärkeä ja välttämätön saavuttaa, totesi pääjohtaja Rehn.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut pitkään heikentäen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin. Huoli velkaantumisesta koskee etenkin niitä kotitalouksia, joiden velkataakka on raskas. Kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu on muuttanut kotitalouksien velan rakennetta aiempaa riskipitoisemmaksi. Samalla luottolaitossektorin ulkopuolisen luotonannon merkitys kasvaa.

– Makrovakauspolitiikalla lievennetään rahoitusvakautta uhkaavia haavoittuvuuksia. Rahoitusjärjestelmän muutos edellyttää makrovakausvälineiden kehittämistä. Mahdollisiin uusiin välineisiin lukeutuvat kotitalouksien tulosidonnainen velkakatto ja taloyhtiölainojen enimmäismäärän rajoittaminen, Rehn korosti.

The post Talouskasvu hidastuu Suomessa jo tänä vuonna appeared first on Extralehdet.

]]>
https://extralehdet.com/talouskasvu-hidastuu-suomessa-jo-tana-vuonna/feed/ 0 10577