Bensiinin ja dieselin pumppuhinta muodostuu useista tekijöistä

Suomalaisen autoilijan maksama polttoaineen litrahinta koostuu jalostetun öljytuotteen maailmanmarkkinahinnasta, jalostuksesta, biokomponenteista, kuljetuksista, varastoinnista, jakelusta, yrityksien katteista ja veroista. Pumppuhinta ei muodostu suoraan raakaöljyn barrelihinnasta.

Polttoaineen hinnasta puhuttaessa sekoitetaan usein keskenään raakaöljyn hinta, jalostetun bensiinin tai dieselin maailmanmarkkinahinta ja kuluttajan maksama verollinen pumppuhinta. Bensiiniä ja dieseliä ei hinnoitella Brent-raakaöljyn päivänoteerauksen perusteella. Hintoihin vaikuttavat jalostettujen öljytuotteiden eurooppalaiset markkinahinnat.

Pumppuhinnan rakenne

Polttoainehinta ei synny yhdestä hinnasta tai yhdestä toimijasta. Raakaöljyn barrelihinta vaikuttaa hinnanmuodostuksen alkuun, mutta kuluttajan kannalta keskeinen markkinahinta on jalostetun bensiinin tai dieselin hinta.

Kuluttajan maksama hinta voidaan jakaa verottomaan ja verolliseen osuuteen. Verottomaan hintaan kuuluvat öljytuotteen markkinahinta, jalostus, biokomponentit, kuljetukset, varastointi, jakelu, jakeluaseman kustannukset ja yritysten kate. Verolliseen hintaan lisätään nestemäisten polttoaineiden valmistevero sekä arvonlisävero.

Valmistevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Verohallinnon verotaulukon 1a mukaan moottoribensiinin valmistevero on 1.4.–31.12.2026 yhteensä 67,04 senttiä ja dieselöljyn 47,49 senttiä litralta. Energiasisältöveron osuus on 51,99 senttiä, hiilidioksidiveron 14,45 senttiä ja huoltovarmuusmaksun 0,60 senttiä litralta. Dieselöljyn valmisteverosta 47,49 senttiä litralta on energiasisältöveroa 33,44 senttiä, hiilidioksidiveroa 13,58 senttiä ja huoltovarmuusmaksua 0,47 senttiä.

Polttoaineesta peritään lisäksi 25,5 prosentin arvonlisävero. Jos kuluttajan maksama litrahinta olisi esim. 2,00 euroa, hintaan sisältyvän arvonlisäveron osuus on noin 40,6 senttiä. Arvonlisävero lasketaan koko hinnasta, joten myös valmisteverosta maksetaan veroa. Euroopan unionin arvonlisäverosääntöjen mukaan veron perusteeseen kuuluvat verot, tullit ja muut maksut, lukuun ottamatta itse arvonlisäveroa. EU:n komission mukaan myös valmistevero sisältyy veron perusteeseen.

Jakeluvelvoite ja uusiutuvat komponentit

Suomessa polttoaineen hintaan vaikuttaa myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite. Valtioneuvoston mukaan jakeluvelvoitteen taso on vuonna 2026 19,5 prosenttia. Vuonna 2025 taso on 16,5 prosenttia ja vuonna 2027 22,5 prosenttia.

Jakeluvelvoite ei tarkoita, että 19,5 prosenttia pumpun hinnasta olisi automaattisesti uusiutuvan polttoaineen kustannusta. Prosenttiluku kuvaa velvoitteen sääntelytasoa, kun todellinen hintavaikutus riippuu uusiutuvien raaka-aineiden hinnoista, tuotantokustannuksista, hankintasopimuksista, verokohtelusta ja millä tavoin jakeluvelvoite täytetään.

Uusiutuvat komponentit voivat olla fossiilisia komponentteja kalliimpia, mutta niiden kustannusvaikutus ei ole vakio. Hinta voi muuttua raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin, päästöhyötyjen ja kansainvälisen kysynnän mukaan.

Miten polttoaineita ostetaan?

Polttoaineen jakelija ei osta kuluttajalle myytävää polttoainetta pelkän Brent-hinnan perusteella. Raakaöljy on jalostettava bensiiniksi tai dieseliksi, joille muodostuu omat kansainväliset markkinahinnat. Suomalaiset yhtiöt eivät hanki kaikkia polttoaineita yhdenmukaisilla sopimuksilla. Hankinta voi koskea raakaöljyä, valmista bensiiniä, dieseliä, uusiutuvia komponentteja tai näiden yhdistelmiä.

Raakaöljyä voidaan ostaa yksittäisinä erinä, määräaikaisilla toimitussopimuksilla tai pidempikestoisilla sopimuksilla. Hinta voidaan sitoa esimerkiksi Brent-viitehintaan tai muuhun markkinanoteeraukseen. Sopimukseen voidaan lisätä laatuun, toimituspaikkaan, kuljetukseen ja toimitusajankohtaan liittyvä hintaero.

Jalostettuja tuotteita voidaan hankkia eurooppalaisilta jalostamoilta, kansainvälisiltä kauppahuoneilta tai konsernin sisäisiltä markkinoilta. Hinnoittelu voi perustua esimerkiksi Euroopan diesel- tai bensiinimarkkinoiden noteeraukseen. Yhtiöt voivat käyttää futuureja, termiinejä, swapeja ja optioita raakaöljyn, jalostettujen tuotteiden ja valuuttojen hintariskin hallintaan. Suojaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuluttajan pumppuhinta olisi kiinteä.

Kuinka paljon barrelihinta vaikuttaa?

Yksi öljybarreli sisältää noin 159 litraa. Jos raakaöljyn hinta nousee kymmenellä dollarilla barrelilta ja valuuttakurssi pysyy ennallaan, barrelin sisältämän raakaöljyn laskennallinen kustannus nousee noin 6,3 senttiä litraa kohti. Tämä on vain teoreettinen raakaöljylaskelma, ei ennuste pumppuhinnan muutoksesta. Kuluttaja ostaa jalostettua bensiiniä tai dieseliä, ei raakaöljyä.

Jos dieselin markkinahinta nousee samanaikaisesti jalostamojen tuotantohäiriön tai kysynnän kasvun vuoksi, dieselin pumppuhinta voi nousta enemmän kuin raakaöljyn barrelihinnan perusteella laskettu kustannus antaisi olettaa.

Öljyn maailmanmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, mutta pumppuhinta ei seuraa päivänoteerauksia välittömästi. Jakelijalla voi olla asemalla polttoainetta, joka on ostettu aiemmin. Lisäksi kuljetusten, terminaalien ja hinnoittelupäätösten ajoitus vaikuttaa siihen, milloin muutos näkyy kuluttajalle.

Tukkumarkkinoilla suuri kansainvälinen hinnanmuutos voi näkyä nopeasti. Pumppuhinnassa vaikutus näkyy yleensä päivien tai viikkojen aikana. Tarkka viive riippuu siitä, muuttuuko raakaöljyn vai valmiin bensiinin tai dieselin hinta, millainen varastotilanne on ja kuinka voimakas paikallinen kilpailu on.