Extralehdet Extralehdet
Nyt Puhuu -osasto on mielipidekirjoituksille tarkoitettu palsta. Kirjoitukset edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivätkä ole toimituksellista sisältöä. Ylläpito ei valitse, eikä muokkaa julkaistavia kirjoituksia. Extralehdet.com toimii ainoastaan julkaisu-alustan teknisenä ylläpitäjänä. Kirjoita mielipide.
Afganistanin poliittinen historia on täynnä vallankumouksia, sisäisiä puhdistuksia ja suurvaltojen väliintuloja. Näiden tapahtumien keskellä nousi esiin myös Mohammad Daud Razmyar, joka toimi useissa keskeisissä tehtävissä Afganistanin kommunistisen hallinnon aikana. Hänen uransa, perheensä Moskovan-vaihe ja myöhempi loikka Suomeen muodostavat yhden aikakauden henkilökohtaisista ja poliittisista tarinoista.
Mohammad Daud Razmyar kuului Afganistanin kommunistisen puolueen (PDPA) ja myöhemmin Watan-puolueen johtoon aikana, jolloin maa oli tiiviisti sidoksissa Neuvostoliittoon. Useiden Afganistanin poliittista historiaa käsittelevien lähteiden mukaan Razmyar toimi lyhyen aikaa puolustuksesta ja turvallisuudesta vastaavana ministerinä, tehtävässä joka sijoittui kommunistihallinnon pyrkimyksiin vakauttaa valtion turvallisuuskoneistoa sisäisten puhdistusten jälkeen.
Helmikuussa 1989 presidentti Mohammad Najibullah perusti Isänmaan puolustuksen korkeimman neuvoston, 20-jäsenisen elimen, jonka tehtävänä oli johtaa Afganistania Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen. Razmyar nimitettiin neuvoston jäseneksi ja toimi sen kansanhuoltokomiteassa, joka vastasi väestönhuollon ja yhteiskunnan toiminnan turvaamisesta sodan keskellä.
Ministeri- ja neuvostotehtäviensä lisäksi Razmyar oli puolueen keskuskomitean politbyroon jäsen ja johti puolueen talousosastoa. Nämä tehtävät sijoittivat hänet Afganistanin poliittisen eliitin ytimeen aikana, jolloin maan hallinto nojasi vahvasti Neuvostoliiton tukeen.
Diplomaattivuodet Moskovassa
Vuonna 1989 Razmyar nimitettiin Afganistanin suurlähettilääksi Neuvostoliittoon. Perhe muutti Moskovaan diplomaattiasuntoon, ja Razmyar toimi Afganistanin valtion virallisena edustajana Neuvostoliiton ulkoministeriön suuntaan. Moskovan-vaihe oli perheelle vakaata aikaa, ja se päättyi vasta, kun Afganistanin sosialistinen hallinto romahti vuonna 1992.
Perheen arjesta Moskovassa on kerrottu Nasima Razmyarin omissa haastatteluissa. Hän on kuvannut lapsuuttaan suurlähetystöympäristössä ja perheen siirtymistä diplomaattielämästä turvapaikanhakijoiksi, kun Afganistanin hallinto kaatui.
Pako Suomeen hallinnon romahdettua
Kun presidentti Najibullahin hallinto menetti tukensa ja Kabulin hallinto kaatui vuonna 1992, Razmyarin perhe loikkasi Moskovasta Suomeen. He eivät paenneet Afganistanista sodan keskeltä, vaan diplomaattiasemasta, joka muuttui hetkessä poliittisesti vaaralliseksi.
Perheen pako ja sopeutuminen Suomeen on kuvattu Nasima Razmyarin omissa haastatteluissa. Hän on kertonut, kuinka perhe asettui ensin Rovaniemelle ja myöhemmin Helsinkiin, ja miten vanhemmat rakensivat elämänsä uudelleen turvapaikanhaun jälkeen.
Äidin työ kätilönä – perheen arki Kabulissa ja Moskovassa
Nasima Razmyar on kertonut useissa suomalaisissa medioissa äitinsä työstä ja perheen arjesta Afganistanissa. Me Naiset, Ilta-Sanomat, Apu-lehti ja Eeva-lehti ovat julkaisseet haastatteluja, joissa Razmyar kuvaa äitinsä työskennelleen kätilönä Kabulissa ennen Moskovan-vaihetta. Haastatteluissa hän kertoo myös perheen arjesta Kabulissa, siirtymisestä suurlähetystöelämään Moskovaan sekä elämästä Suomessa turvapaikanhaun jälkeen.
Nämä kertomukset ovat osa perheen omaa historiaa ja täydentävät kuvaa siitä, millaisesta taustasta Razmyarit tulivat ja millaisia vaiheita he kävivät läpi ennen Suomeen saapumistaan.
Uskonto ja identiteetti
Nasima Razmyar ei ole julkisuudessa kertonut uskonnollisesta vakaumuksestaan, eikä hänen henkilökohtaisesta uskonnollisesta identiteetistään ole luotettavia lähteitä. Haastatteluissa, joita on julkaistu muun muassa Me Naiset, Apu, Eeva ja Ilta-Sanomat, hän on puhunut perheensä kulttuurisesta taustasta, arjesta Kabulissa ja Moskovassa sekä pakomatkasta Suomeen, mutta ei uskonnosta tai omasta uskonnollisesta katsomuksestaan.
Hänen isänsä, Mohammad Daud Razmyar, on joidenkin suomalaisissa medioissa julkaistujen taustoitusten mukaan syntynyt konservatiiviseen islamistiperheeseen Afganistanissa. Tämä kertoo hänen lapsuudenperheensä uskonnollisesta ympäristöstä, mutta ei anna tietoa Nasiman omasta uskonnollisesta identiteetistä. Daud Razmyarin myöhempi poliittinen ura Afganistanin kommunistisen puolueen PDPA:n ja Watan-puolueen johdossa sijoittui sekulaariin, Neuvostoliittoa lähellä olleeseen poliittiseen kulttuuriin, jossa uskonto ei ollut osa julkista poliittista roolia.
Myöskään Nasiman äidin, Kamela Razmyarin, uskonnollisesta taustasta ei ole julkisia lähteitä. Hän on kertonut työskennelleensä kätilönä Kabulissa ennen perheen muuttoa Moskovaan, mutta uskonnollisia näkemyksiä ei ole käsitelty haastatteluissa.
Kansalaisuusasioissa Afganistanin lainsäädäntö on merkityksellinen. Afganistan ei käytännössä käsittele kansalaisuudesta luopumisia, ja ennen Talibanin valtaannousua kansalaisuus säilyi, ellei henkilö saanut virallista vahvistusta luopumisesta Afganistanin viranomaisilta. Talibanin hallinnon aikana kansalaisuusasioiden käsittely on ollut käytännössä pysähdyksissä. Tämän vuoksi on mahdollista, että Nasima Razmyar on Suomen kansalaisuuden lisäksi edelleen Afganistanin kansalainen, ellei luopumista ole voitu virallisesti vahvistaa. Hän ei ole julkisuudessa kommentoinut asiaa.
Yksilön tarina osana Afganistanin poliittista historiaa
Mohammad Daud Razmyarin ura ja perheen matka Moskovasta Suomeen heijastavat Afganistanin poliittisen historian suuria linjoja: vallankumousta, Neuvostoliiton vaikutusvaltaa, hallinnon romahtamista ja uuden elämän aloittamista vieraassa maassa.
Perheen tarina on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa yksilöiden kohtalot kietoutuvat valtion kohtaloon. Se kertoo ajasta, jolloin Afganistanin poliittinen eliitti eli kahden maailman välissä – Neuvostoliiton tukemassa hallinnossa ja sisäisten ristiriitojen repimässä maassa, jonka tulevaisuus oli jatkuvasti epävarma.
Näistä lähteistä olen pääosin kirjoittamani lukenut; Afganistanin poliittista historiaa käsittelevät tutkimukset ja arkistolähteet (PDPA, Watan-puolue, Najibullahin hallinto), Nasima Razmyarin haastattelut: Me Naiset / Ilta-Sanomat (2017), Apu-lehti (2021), Eeva-lehti / Ilta-Sanomat, julkiset tiedot Afganistanin hallintorakenteesta 1980–1990-luvuilla, Afganistanin kansalaisuuslaki ja kansainväliset raportit kansalaisuusasioiden käsittelystä.
