Koti / AJONEUVOT & LIIKENNE / Vaihdanko jo talvirenkaat – onko liian aikaista?

Vaihdanko jo talvirenkaat – onko liian aikaista?

Leuto syksy on saanut monet autoilijat siirtämään talvirenkaiden asennuksen normaalia myöhäisemmäksi. Talvirenkaiden kulumisen pelon vuoksi ei vaihtoa kannata siirtää. Suuretkaan lämpötilan vaihtelut eivät kuluta talvirenkaita normaalia enempää. Kumisekoitukset on suunniteltu antamaan turvallinen pito, vaikka lämpötila sahaisi ylös ja alas. Nastarenkaiden ja kitkarenkaiden kulumisessa ei ole suurempia eroja, joskin nastat hieman suojaavat kulutuspinnan kulumista nastarenkaissa.

Talvirenkaat voisi vaihtaa autoon viimeistään, kun lämpötila pysyttelee +5 asteen tuntumassa keskipäivälläkin. Silloin lämpötila voi illalla, yöllä ja aikaisin aamulla olla miinuksen puolella ja tiet saattavat olla jäisiä.

Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Nastattomia talvirenkaita saa käyttää kuitenkin ympäri vuoden. Nastallisia talvirenkaita saa käyttää 1.11. – 31.3. tai toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin – myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Nastarenkaita saa käyttää muunakin aikana, jos keli sitä edellyttää. Laissa oleva ”toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin” kuvastaa hyvin lainsäätäjien järjettömyyksiä. Pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan ja liittyy uskontoon, jota ei saisi sotkea lakiin.

Ostaisinko uudet

Uusien talvirenkaiden hankkimista suunnittelevaa autoilijaa askarruttaa myös onko hankinta tarpeellinen vielä. Ajaisinko kuluneilla talvirenkaillani vielä tämän talven? Hankkisinko kitkarenkaat, vaikka olen ajanut aina ennen nastarenkailla? Kuluneilla talvirenkailla ajavaa houkuttelee myös ajatus siirtää uusien renkaiden hankkiminen ensi syksyyn, kun kunnon talvikeliä ei näytä tulevan.

Jos aikoo ajaa vanhoilla, kannattaa tarkistaa renkaiden ikä ja kunto. Renkaan iän näkee suoraan numerokoodista eli neljän numeron sarjasta (DOT-merkintä). Kaksi ensimmäistä numeroa kertoo valmistusviikon ja kaksi viimeistä vuoden. Esim. luku 1112 siis tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla numero 11 vuonna 2012. Aktiivisessa ajossa ollutta, yli kuusi vuotta vanhaa rengasta ei kannata enää käyttää. Ajamaton, varastossa seisotettu rengaskin on tullut tiensä päähän, jos se on yli kymmenen vuotta vanha. Vaikka rengas olisi vielä muuten priimakunnossa, sen kumiseos on jo kovettunut, mikä vaikuttaa pitoon.

Pärjäänkö kitkarenkailla?

Renkaiden vaihdon ajankohdan lisäksi uusien talvirenkaiden hankkimista miettivä autoilija pohtii talvirengashankinnan ydinkysymystä, kitkat vai nastat? Leuto sää houkuttaa kitkoihin ja moni nastarenkailla ajanut miettiikin pärjäisikö sittenkin kitkarenkailla. Rengasvalintaa ei tulisi tehdä kuitenkaan tämänhetkisen sään mukaan. Valinnassa kannattaa huomioida kuinka kokenut talviautoilija on, ajaako autolla myös muita, jotka saattavat olla epävarmoja liukkaalla talvitiellä, joutuuko autoa käyttämään päivittäin ja todella huonoilla keleillä, sekä onko autossa ABS-jarrut ja luistonestojärjestelmä.

Nastarenkaat sopivat erityisesti alueille, joilla jäisten tienpintojen todennäköisyys on suuri. Nastat antavat aina paremman pidon jäällä kuin kitkarenkaat. Jos kyseessä on tasainen talvikeli pärjää hyvin myös kitkarenkailla. Nastoja suositellaan lisäksi kokemattomille talviautoilijoille ja niille, jotka lähtevät aina autolla kelistä riippumatta. Myös vanhempiin autoihin, joissa ei ole ajonhallintajärjestelmiä suositellaan nastarenkaita.

Kitkarenkaat ovat mukavat ja hiljaiset, ja ne voi asentaa autoon hyvissä ajoin ennen ensilumia. Jäisellä talvikelillä kitkoilla ajo vaatii kuljettajalta parempaa ajotaitoa kuin nastoilla. Talvella ajaminen on oma taitolaji, ajoi sitten nasta- tai kitkarenkailla. Kitkarenkaiden hankkimista harkitsevan tulee muistaa, että rengasliikkeissä on kahdenlaisia kitkarenkaita, sekä pohjoismaisia että keskieurooppalaisia kitkarenkaita. Keskieurooppalaisissa kitkarenkaissa painotetaan nopean ajon ominaisuuksia sulalla kelillä, eikä niiden jääpito ole yhtä hyvä kuin pohjoismaisten kitkarenkaiden. Tämä käy selvästi ilmi myös talvirengastesteistä.

Urasyvyys ja nastat

Renkaan iän tarkistuksen jälkeen on syytä tutkia urasyvyys. Talvirenkaissa lakisääteinen urasyvyyden minimi on 3 milliä. Urasyvyyden voi mitata kahden euron kolikolla renkaan pääurista. Jos hopeoitu reunus näkyy urasta, renkaan urasyvyys on alle 4 mm. Nastarenkaista kannattaa tarkistaa myös nastojen määrä. Jos nastoja puuttuu huomattavasti tai jossain renkaassa on 25 prosenttia vähemmän nastoja kuin eniten nastoja olevassa renkaassa, kannattaa ainakin huonot renkaat uusia. Etu- ja taka-akselin renkaiden urasyvyyden kulumisero ei kuitenkaan saisi olla yli kaksi millimetriä. Myös nastojen kiinnitystä on hyvä kokeilla. Jos nastat pääsevät kovasti heilumaan niin yleinen syy on nastanrungon kuluma, eli nasta ei saa enää kunnon tukea nastanreiästä. Löysällä kiinnityksellä olevien nastojen pito on heikompi. Nastojen maksimiulkonema ei myöskään saa ylittää kuviopalan pintaa kahta milliä enempää. Nastat ovat saattaneet nousta vanhoissa renkaissa. Lisäksi kannattaa tarkistaa sivupinnat renkaista. Hiushalkeamat varsinkin renkaan olkapää-alueella ja uran pohjalla ovat merkkejä kumin ikääntymisestä. Laajentuessaan hiushalkeamat voivat rikkoa renkaan.

Pidon ratkaisevat millit ja pintakuvio

Uuden renkaan pitokyky on aina vanhaa ja käytettyä parempi varsinkin vesiliirto- ja sohjopitävyydeltään. Nastarenkaissa pito perustuu pääosin nastoihin, kitkarenkaissa taas pintakuvion muotoon ja materiaaleihin. Kitkarenkaan pidosta lumella ja jäällä huolehtivat varsinkin joustavien lamellien terävät reunat ja nastarenkaita pehmeämpi kumiseos. Joissakin kitkarengasmalleissa kumiseokseen on lisätty kovia kiteitä, jotka auttavat rengasta tarraamaan jäiseen tiehen.

Katso myös

Uusia polttoainemerkintöjä vanhojen rinnalle

Huoltoasemilla tulee näkymään vanhojen polttoainemerkintöjen rinnalla uusia, yleiseurooppalaisia merkintöjä, kun uusi polttoainemerkintöjä koskeva asetus astui …

css.php