Sepelvaltimotautiin kuollaan entistä harvemmin

Viidenkymmenen viime vuoden aikana on suomalaisen työikäisen väestön sepelvaltimokuolleisuus vähentynyt 70 prosenttia. Yli puolet kuolleisuuden vähenemisestä selittyy tupakoinnin vähentämisellä sekä veren kolesterolipitoisuuden ja verenainetason laskulla. Toisen puolen selittää tehokkaampi ja kehittyneempi hoito. Tästä huolimatta sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin työikäisten miesten kuolinsyy Suomessa.

– Kun ihonalaisen rasvakudoksen kyky varastoida rasvaa ylittyy, vatsaonteloon kertyvän rasvan lisäksi rasvaa varastoituu luustolihaksiin, maksaan, haimaan ja sydämeen, Helsingin yliopistossa väittelevä Reijo Siren toteaa.

Ei-toivottu sisäelimiin kertyvä rasva korreloi vahvasti haitallisen metabolisen riskin kanssa. Osatutkimuksessa selvitettiin diabetesta sairastamattomien lihavien miesten sydämen rasvoittumisen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan määrän suhdetta sydän- ja verisuonitautiriskitekijöihin. Rasvan määrä vatsaontelossa, vatsan alueen ihonalaisessa kudoksessa ja sydämessä mitattiin magneettikuvauksella.

Sydämen rasvoittuminen korreloi vatsan alueen ihonalaisen rasvakudoksen ja erityisesti vatsaonteloon kertyneen rasvan määrään. Kaikista mitatuista metabolisista riskitekijöistä vyötärönympärys korreloi voimakkaimmin vatsaontelon sisäisen rasvan määrään ja sydämen rasvoittumiseen.

– Vyötärönympärysmitta on epäsuora, mutta luotettavaksi osoitettu vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari. Sitä voidaan käyttää alustavana keinona arvioida riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen, Siren sanoo.

Toisessa tutkimuksessaan Siren tutkimusryhmineen selvitti vyötärönympärysmitan kykyä löytää valikoimattomasta keski-ikäisten miesten joukosta miehet, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen oli suurentunut.

Tulokset osoittivat, että vyötärönympärysmitan raja-arvo ≥94 cm erottaa osallistujien joukosta ne, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen on riskiprofiilin perusteella lisääntynyt.

Tutkimusten mukaan altistuminen epäedullisten elintapojen vaikutuksille alkaa jo lapsuudessa ja jatkuu aikuisikään, jolloin viimeistään todetaan muutokset myös biologisissa riskitekijöissä. Usein ensimmäinen ulkoinen merkki altistumisesta voi olla juuri keskivartalolihavuus.

Sirenin mukaan lääkäreiden päivittäisessä vastaanottotyössä olisi tärkeää käynnistää laajempi sydän- ja verisuonisairauksien riskikartoitus kaikille keskivartalolihaville sekä sosioekonomiselta asemaltaan heikommille. Samalla olisi tärkeää tukea riskienhallintaakin. Saavutettujen elintapamuutosten ja pienemmän riskin ylläpitäminen edellyttää palveluiden tuottajien ja käyttäjien yhteydenpidon jatkuvuutta.

Katso myös

Pörssisähkön hinta perjantaina 5. tammikuuta jopa 20-kertainen

Pörssisähkön hinta nousee perjantaina 5.1.2024 poikkeuksellisen korkealle. Sähkön tuntihinnat ovat klo 6–21 välillä halvimmillaankin arvonlisäveroineen …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x