sunnuntai , kesäkuu 16 2019
Uutisotsikot
Koti / Terveys & hyvinvointi / Pavut – unohdettuja vihanneksia

Pavut – unohdettuja vihanneksia

Pavut tulivat Suomeen 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa. Papujen ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasviksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita. Se tekee niistä arvokkaita, erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on melko vähän kaloreita ja paljon ravintoaineita. Suomessa papuja syödään selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Pavut pitää keittää

Monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa. Suurina pitoisuuksina lektiiniä on esimerkiksi punaisissa kidneypavuissa (Phaseolus vulgaris). Valkoiset kidneypavut sisältävät kolmanneksen punaisten papujen sisältämästä lektiinimäärästä. Raa’at pavut sisältävät sata kertaa enemmän lektiiniä kuin huolellisesti keitetyt. Mikäli haitallisia valkuaisaineita sisältäviä papuja ei käsittele oikein, voi sairastua äkillisiin vatsavaivoihin ja kouristuksiin.

Lektiinit eivät ole vesiliukoisia myrkkyjä, vaan ne ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä esim. keittämällä.

Eri papulajit vaativat erilaisia valmistustapoja ja on vaikea tietää jokaisen papulajin yksittäisiä ominaisuuksia. Tästä syystä tuoreet pavut on aina hyvä kypsentää ennen käyttöä keittämällä. Kuivattuja papuja käytettäessä tulee puolestaan aina noudattaa seuraavia yleisiä käsittelyohjeita: kaikkien papujen liottaminen yön yli (vähintään 12 tuntia) ja huuhteleminen ja keittäminen vähintään puoli tuntia tai tarvittaessa pitempäänkin. Tämän käsittelyn jälkeen papuja voi turvallisesti nauttia salaateissa, keitoissa, padoissa ja muissa ruoissa.

Pensas- ja salkopavut

Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensas- tai salkopapuja. Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviä keittämisen jälkeen tai kuivattuina. Myös Limanpapu (P. lunatus) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu Suomessakin.

Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä.

Härkäpapu ei ole papu

Härkäpapu on hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi virna ja ei kuulu papujen sukuun. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla. Härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena.

Papujen viljely

Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla.

Helppoa ja näyttävää ruokaa

Tuorepavut ovat öljyn tai voisulan ja mantelien kera herkullisia ja tasapainottavia lisäkkeitä esimerkiksi liharuokien kera. Suosikkeja ovat myös erilaiset papumunakkaat. Pavut sopivat kaikkeen ruoanlaittoon keitoista paistoksiin ja salaatteihin, joista nizzansalaatti on varsinainen herkuttelijan klassikko.

Satoaikana tuorepapuja kannattaa ostaa ja pakastaa talven varalle. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten. Talvella ne ovat näyttäviä ja herkullisia lisäkkeitä parsan tapaan sellaisenaan tai yrteillä ja parmesaanijuustolla höystettyinä.

Kuvassa on idätettyjä mung-papuja, härkäpapua, punaista, vihreää ja valkoista tarhapapua.

Katso myös

Etäkuntoutus on yhtä hyödyllistä kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus

Kokeilujen perusteella etäkuntoutus tuottaa yhtä hyviä tai jopa parempia tuloksia kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva kuntoutus. …

css.php