OECD antoi suosituksia nuorten työelämään

OECD on esitellyt Suomelle joukon suosituksia, jotta erityisesti heikoimmassa asemassa olevat nuoret pääsisivät koulutukseen ja työelämään nykyistä nopeammin ja helpommin. Eri toimialojen tuet tulee sovittaa yhteen siten, että ne kannustavat nuorta ammattiin pätevöittävään koulutukseen ja työnhakuun.

Suomen on pyrittävä yksinkertaistamaan tukijärjestelmäänsä ja kannustettava nuoria työnhakijoita, jotta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien alle 30-vuotiaiden NEET-nuorten osuus pienenisi. NEET nuoriksi (Not in Employment, Education or Training) määritellään ne 15-29-vuotiaat, jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella.

Erityisesti osaamistasoltaan heikommat nuoret kohtaavat Suomessa vaikeuksia työmarkkinoilla. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten osuus on lähes puolet kaikista NEET-nuorista.

Tuet auttavat nuoria talouden ja työmarkkinoiden haasteissa, mutta ne myös heikentävät merkittävästi halukkuutta työnhakuun ja tuista luopumiseen. Yksi kolmesta suomalaisnuoresta saa työttömyyskorvausta, mikä on toiseksi suurin osuus OECD:ssä.

Raportin mukaan vain neljännes toisen asteen koulutuksesta valmistuneista onnistuu jatkamaan korkeakoulutukseen heti valmistumisen jälkeen. Raportissa todetaan Suomen korkeakoulujärjestelmän olevan yksi valikoivimmista, mikä viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vasten tahtoaan.

Nuorten työllisyysaste (55 %) on Suomessa korkeampi kuin OECD:n keskiarvo (53 %), mutta alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2017 työttömyysaste 15–29-vuotiailla nuorilla oli 15 prosenttia, mikä on seitsemänneksi korkein OECD:n alueella.

Investing in Youth Finland -raportissaan OECD antaa Suomelle muun muassa seuraavat suositukset:

• Ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä varmistamalla riittävä tuki opiskelijoille, joilla on lisätarpeita, ottamalla käyttöön ikäryhmien välinen vertaisneuvonta ja nostamalla oppivelvollisuusikää.
• Vastataan koulunkäynnin keskeyttäjien tarpeisiin varmistamalla, että nuorten tukiverkostot palvelevat kaikkien alueiden nuoria, ja kehittämällä digitaalisia palveluja, joilla tavoitetaan syrjäisten alueiden nuoret.
• Helpotetaan siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen uudistamalla korkeakoulutuksen erittäin valikoivaa pääsykoejärjestelmää, laajentamalla korkea-asteen koulutusjärjestelmän kapasiteettia ja tarvittaessa kehittämällä opintotukijärjestelmää.
• Parannetaan siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään edistämällä yhteistyötä työnantajien kanssa ja kehittämällä lyhyitä toisen asteen jälkeisiä ammatillisia ohjelmia toisen asteen koulutuksesta valmistuneille.
• Puututaan sosiaaliturvajärjestelmän hajanaisuuteen yksinkertaistamalla tukijärjestelmää, poistamalla työhön kannustamisen esteitä ja tarkistamalla lasten kotihoidon tuen määrää.
• Vahvistetaan tuensaajien aktivointia ja aktiivisia työmarkkinoita koskevien ohjelmien tehokkuutta.
• Vahvistetaan integroitujen palvelujen tarjoamista lisäämällä Ohjaamo-keskusten resursseja ja vaikutusta, arvioimalla käytettävissä olevia ohjelmia ja uusia aloitteita, kehittämällä monialainen yhteinen palvelu ja tarjoamalla mielenterveyskoulutusta sosiaalityöntekijöille.
• Mietitään uudelleen aluehallinnon uudistuksen muoto hajanaisuuteen ja aktivointiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja harkitaan asteittaista siirtymistä, joka perustuu muiden maiden kokemuksiin julkisten terveydenhuolto-, sosiaali- ja työllisyyspalvelujen ulkoistamisesta.

OECD:n raportti käsittelee nuorille suunnattujen palveluiden toimivuutta. Laajassa arvioinnissa painottuivat koulutuksen suorittamista ja koulutuksesta työelämään siirtymistä edistävät eri toimialojen palvelut. Arvioinnin kohteena ovat mm. toisen asteen koulutuksen opiskeluhuolto sekä työhallinnon, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen palvelut sekä KELAn palvelut.

Raportti kokonaisuudessaan: Investing in Youth Finland -raportti (OECD)