torstai , elokuu 22 2019
Uutisotsikot
Koti / Ajankohtaista / Metsien hiilinielut kasvavat oikein valituilla metsänhoitotavoilla

Metsien hiilinielut kasvavat oikein valituilla metsänhoitotavoilla

Keskustelu metsien hiilinieluista on ollut yksipuolista. Ilmaston kannalta tärkeää ei ole pelkkä hakkuiden määrä vaan se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan.

Erilaisissa metsissä tarvitaan erilaisia, ilmaston kannalta oikein valittuja metsänhoitotoimia. Ravinteisten, ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt ovat suuremmat kuin karuilla maapohjilla. Kun puut kasvavat, ne haihduttavat yhä enemmän vettä, mikä laskee pohjaveden pintaa ja aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt maaperästä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksestä.

Luken uudet tutkimustulokset tarjoavat ratkaisun ilmastoviisaaseen metsätalouteen. Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa tehdään ilmaston kannalta oikeita valintoja ja otetaan huomioon myös muut metsänhoidon tavoitteet. Ilmastoviisaalla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös siihen, miten metsät kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten lisääntyviä myrskyjä.

“Kaikilla suomalaisilla metsänomistajilla ei ole tavoitteena ainoastaan mahdollisimman suuri rahallinen tuotto. Useimmat omistajat toivovat kestävää metsänhoitoa. Metsä halutaan jättää jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut”, sanoo johtava tutkija Lauri Sikanen Lukesta.

“Haluamme olla Euroopan metsämaakuntana edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa. Ilmastoviisaan metsätalouden avulla saamme lisätietoa siitä, kuinka paljon ja miten voimme käyttää metsiämme ilmaston siitä kärsimättä”, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen.

“Luken tekemä työ auttaa meitä löytämään metsien hiilitalouden kannalta tarkinta tarkastelua vaativia kohteita, kuten turvemaametsiköitä. Tämä helpottaa tulevaisuudessa metsien hiilitalouden hallintaa ja hoitoa“, sanoo projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsähallituksesta.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2017 noin 55 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsät sitoivat siitä noin 27 miljoonaa tonnia. Suomen metsät kykenevät sitomaan kokonaispäästöistä noin 49–62 prosenttia riippuen siitä, otetaanko laskelmissa huomioon myös puutuotteisiin sitoutunut hiili.

Suomen metsät kasvavat noin 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsää poistuu hakkuiden ja esimerkiksi lahoamisen takia noin 87 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuiden osuus tästä on noin 70 miljoonaa kuutiota.

Katso myös

Lapin ruska alkaa syyskuun alussa

Lappi on Suomen pohjoisin maakunta. Se rajoittuu pohjoisessa Norjan Tromssan ja Finnmarkin lääneihin, idässä Venäjään …

css.php