torstai , toukokuu 23 2019
Uutisotsikot
Koti / Terveys & hyvinvointi / Masennuslääke normalisoi potilaan tunteita

Masennuslääke normalisoi potilaan tunteita

Masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeja ei tunneta vielä hyvin. Tiedetään, että ne voimistavat nopeasti positiivisen informaation prosessointia negatiiviseen verrattuna, mutta tämä vaikutus on osoitettu lähinnä terveillä koehenkilöillä ja yksinkertaisissa koeasetelmissa. Masennuslääke voi palauttaa masennuspotilaan negatiivisesti vääristyneen tunteiden prosessoinnin normaalille tasolle.

Masennuslääkkeiden varhaisia vaikutuksia tunteiden prosessointiin selvitettiin sekä terveillä koehenkilöillä että masennuspotilailla. Erityisesti tavoitteena oli tutkia masennuslääkkeiden vaikutusta itseen liittyvään prosessointiin, koska liiallinen keskittyminen omiin, usein negatiivisiin tunteisiin ja ajatuksiin on eräs masennuksen keskeisistä psykologisista ilmiöistä. Lisäksi Emma Komulainen halusi selvittää väitöstyössään, kuinka masennuslääkkeet vaikuttavat monimutkaisten, tosielämän emotionaalisia tilanteita muistuttavien ärsykkeiden prosessointiin.

Tutkimukseen osallistui 30 tervettä koehenkilöä ja 32 hoitoon hakeutunutta masennuspotilasta. Ensimmäisessä osatyössä puolet terveistä vapaaehtoisista sai mirtatsapiinia kaksi tuntia ennen toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) ja puolet kuvattiin ilman lääkitystä. Toisessa osatyössä masennuspotilaat satunnaistettiin kaksoissokkoutetussa tutkimusasetelmassa saamaan essitalopraamia tai lumelääkettä viikon ajan, jonka jälkeen suoritettiin fMRI-kuvaus.

Toisissa koetilanteissa mitattiin aivovasteita positiivisille ja negatiivisille itseen liittyville adjektiiveille sekä neutraaleille kontrollisanoille; toisissa tilanteissa koehenkilöt kuuntelivat kuvauksen aikana tunteita herättäviä tarinoita, ja tarinoiden tunnesisällön herättämät aivovasteet mitattiin.

Masennuslääkkeiden vaikutus näkyy aivoissa nopeasti

Tutkimus osoitti, että mirtatsapiini terveillä koehenkilöillä ja essitalopraami masennuspotilailla muokkasivat aivovasteita silloin, kun prosessoitiin itseen liittyviä sanoja. Mirtatsapiini vaimensi sekä positiivisten että negatiivisten sanojen herättämiä vasteita odotetuilla alueilla aivojen keskilinjan kortikaalisten alueiden etuosissa, kun taas essitalopraami voimisti positiivisten sanojen prosessointia negatiivisiin nähden masennuspotilailla.

Kun masennuspotilaiden aivovasteita verrattiin lume- ja lääkeryhmässä erikseen terveisiin verrokkeihin, havaittiin lumeryhmän reagoivan heikommin positiivisiin sanoihin negatiivisiin nähden, kun taas lääkeryhmän ja terveiden verrokkien välillä ei ollut eroa.

– Essitalopraami siis palautti masennuspotilaiden negatiivisesti vääristyneen itseen liittyvän prosessoinnin normaalille, terveelle tasolle, Komulainen toteaa.

Molemmat masennuslääkkeet muovasivat aivovasteita emotionaalisten tarinoiden tunnesisällölle. Mirtatsapiini vaikutti laaja-alaisesti aivoalueiden välisiin toiminnallisiin yhteyksiin, ja essitalopraami voimisti koehenkilöiden välistä synkroniaa aivovasteissa, erityisesti positiivisen sisällön aikana.

– Molemmat tutkitut masennuslääkkeet vaikuttivat tunteiden prosessointiin nopeasti, ilman samanaikaista muutosta mielialassa. Essitalopraami normalisoi masennuspotilaiden negatiivisesti vääristynyttä itseen kohdistuvaa prosessointia, jonka ajatellaan olevan tärkeä tekijä masennustilan kehittymisessä ja jatkumisessa. Molemmat tutkitut masennuslääkkeet myös muokkasivat emotionaalisten tarinoiden herättämiä aivovasteita, Komulainen tiivistää tutkimuksen tuloksia.

– Nämä tulokset osoittavat masennuslääkkeiden muuttavan myös monimutkaisten ja dynaamisten emotionaalisten ärsykkeiden prosessointia. Todetuilla muutoksilla voi olla merkitystä myöhemmän kliinisen lääkevasteen kannalta.

css.php