Extralehdet Extralehdet
Tällä hetkellä jo yli puolet pientalorakentajista valitsee maalämmön. Olemassa oleviin taloihin lämpöpumppuja asennetaan yli 50 000 kappaletta vuodessa. Lämpöpumppujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa säästöjen mahdollistamisen lisäksi myös lämmön varastoinnin apuna.
Lämpöpumppuinvestoinnit tulevat lisääntymään niin taloyhtiöissä, kuntien omistamissa kiinteistöissä kuin yrityksissäkin. 4000kW:n tehollaan yksi Suomen suurimmista maalämpöjärjestelmistä rakentuu paraikaa Espoon Lippulaivaan. Kohteessa jäähdytystarpeetkin hoidetaan lämpökaivojen avulla, jolloin lämpöä saadaan samalla varastoitua.
Kun uusiutuvan energian osuus tuotetusta sähköstä kasvaa lähitulevaisuudessa, energiajärjestelmä vaatii aiempaa suurempaa kysyntäjoustoa. VTT:n johtavan tutkijan Pasi Vainikan mukaan lämpöpumppujen merkitys kysyntäjoustossa kasvaakin tämän takia tulevaisuudessa.
– Erityisen hyödyllistä lämpöpumppujen kannalta on, että niitä voidaan ohjata tehokkaasti internetin kautta. Silloin ne voivat olla iso osa tehokasta sähkömarkkinaa ja vieläpä kytkevät yhteen lämpö- ja sähkösektorit, Vainikka sanoo.
Tarve erikoistuneille suunnittelijoille, asentajille ja huoltajille kasvaa
Erikoistuneita lämpöpumppusuunnittelijoita on melko vähän. Suurkohteissa lämpöpumppuratkaisun hinnaksi tulee usein satoja tuhansia euroja. Ennen projektiin ryhtymistä on tarvekartoitus ja hankesuunnittelu syytä tehdä huolellisesti. Myös hankkeen valvonta, järjestelmän toimivuuden varmistaminen, säästöjen seuranta ja optimointi ovat tärkeitä hankinnan vaiheita.
– Varsinkin isojen kohteiden suunnitteluun pitäisi saada laitevalmistajista riippumattomia erikoistuneita suunnittelijoita. Vastaavasti tarvitaan myös osaavia rakennuttajia ja valvojia sekä asentajia ja huoltohenkilöstöä. Isoissa kohteissa suunnittelijat yleisesti ovat pullonkaulana, ja niissä myös mahdolliset virheet näkyvät isosti, sanoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand.
Vaihtelevat lupakäytännöt hidasteena
– Lämpöpumppuhankkeita saattaa toisinaan hidastaa tai hankaloittaa kaupunkien ja kuntien vaihtelevat maalämmön toimenpideluvituskäytännöt. Myös toimenpidelupien hinnoissa on kuntakohtaista vaihtelua, mikä asettaa toimijat eripuolilla maata eriarvoiseen asemaan, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen harmittelee.
Hän muistuttaa, että ympäristöministeriön Energiakaivo-opas vuodelta 2013 tarjoaa selkeän ohjeistuksen kuntien rakennusvalvonnalle energiakaivojen toimenpidelupien antamiseen. Monissa kunnissa ja kaupungeissa käytännöt ovatkin vakiintuneet oppaan myötä sujuviksi.
