TERVEYS & HYVINVOINTI

Kipu on läsnä monen ihmisen elämässä. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua ja päivittäin kroonista kipua esiintyy 14 %:lla aikuisista. Uusi Käypä hoito -suositus Kivun hoidosta pyrkii edistämään kivun tehokasta ja turvallista hoitoa. Yksilön kärsimyksen lisäksi kipu aiheuttaa seurauksia myös yhteiskunnalle. Kivun aiheuttamista …

Jos rahahuolet eivät enää painaisi suomalaista ja hän olisi taloudellisesti riippumaton, niin suurin haave olisi unelma-asunnon hankkiminen. Lähes yhtä suosittua oli ”maailman kiertäminen” ja uusia isompia hankintoja, kuten auto tehtäisiin. Osa suuntaisi sapattilaitumille tai vähentäisi työntekoa. Joka viides ei muuttaisi elämässään mitään suurempaa, vaikka taloudelliset esteet poistuisivat. Harva lopettaisi työnteon …

Terapia ei ole vain tavallista jutustelua vaan tavoitteellista, asiakkaan hyvinvoinnin kohentumiseen tähtäävää keskustelua. Ei ole kuitenkaan kovinkaan selvää, miten terapeuttinen hoitosuhde käytännössä rakentuu mielenterveystyön erilaisissa hoitomuodoissa. Terapeuttista hoitosuhdetta rakennetaan ja ylläpidetään käyttämällä samanlaisia arkisia vuorovaikutuskeinoja kuin millä rakennamme ja ylläpidämme muitakin ihmissuhteitamme. Mitä terapiakeskusteluissa tosiasiallisesti tapahtuu, selviää Elina Weisteen tuoreesta väitöksestä. – …

Piilolinssit ovat näppärä ja monikäyttöinen apu näköongelmiin ja lähes kaikki yleisimmät taittoviat voidaan korjata piilolinssien avulla.  Piilolinsseihin ja niiden käyttöön liitetään kuitenkin yhä uskomuksia, jotka eivät enää pidä paikkaansa. Optikko ja yrittäjä Sini Lind kertoo piilolinssien kehittyneen vuosien saatossa. Nykyään entistä useampi voi käyttää niitä silmälasien korvaajana joka päiväisessä elämässä …

Useimmat suomalaiset tietävät, mitä tarkoittaa sydämen rytmihäiriötuntemus. Se voi olla esimerkiksi yksittäinen ”muljahdus”, lyönnin väliin jääminen tai lyhyt tykytyksen tunne. Näitä tilapäisiä rytminmuutoksia on periaatteessa jokaisella ihmisellä. Tavallisesti ne ilmaantuvat stressin yhteydessä tai jonkin yleissairauden sivujuonteena. Urheilijoilla yksittäiset rytmihäiriöt ovat usein merkki ylikuormituksesta. – Rytmihäiriöissä on eroja. Onneksi suurin osa …

EU:ssa ollaan luomassa standardeja lasten peittojen, unipussien ja pinnasänkyjen reunasuojusten turvallisuusvaatimuksista. Osassa EU-maita katsotaan peiton aiheuttavan tukehtumisriskin ja sen perusteella peitot halutaan kieltää alle yhdeksän kuukautta vanhoilta vauvoilta. Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa pitää vapaaehtoista varoitusmerkintää mahdollisesta tukehtumisriskistä riittävänä turvallisuustoimenpiteenä. Pohjoismaat ovat käyneet läpi maakohtaiset tilastot vauvoille nukkuessa sattuneista onnettomuuksista …

Vapaus valita oma erikoissairaan­hoidon hoitopaikka on laajentunut. Nyt potilas voi yhdessä lääkärin kanssa valita hoitopaikaksi haluamansa suomalaisen julkisen sairaalan. Erikoissairaanhoidon potilas voi valinnanvapautta käyttämällä hakeutua erikoissairaanhoitoon mistä päin tahansa Suomea. Esim. Tays Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, jonka toiminnan ja kehityksen ytimessä on potilas. Sydänsairaala toimii Tampereen …

Joka kolmas suomalainen syö päivittäin television ääressä. Useimmin televisiota katsellessa nautitaan kotiruokaa tai kevyttä naposteltavaa. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää television ääressä syömistä hyväksyttävänä ja joka kolmas tekee sitä päivittäin. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista ei syö koskaan TV:n ääressä. Ruoka on yleensä jotain kevyttä, kuten salaattia, naposteltavaa tai hedelmiä tai perinteistä kotiruokaa. Pikaruokaa, …

Joka viides Suomalainen ei harrasta liikuntaa. Liikunnan aktiivinen harrastaminen on lisääntynyt ja liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvia on yhä enemmän. Vapaa-ajallaan harrastamattomien osuus on vähentynyt 2013-2015, mutta silti joka viides suomalainen ei harrasta vapaa-ajallaan liikuntaa. Korkeimman ja matalimman koulutusryhmän välillä on kaksinkertainen ero: alimpaan koulutusryhmään kuuluvista aikuisista 27 prosenttia ei harrasta liikuntaa, kun …

Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo digitaalisten terveyspalvelujen, kuten mobiilisovellusten, videovälitteisten lääkärinvastaanottojen tai omatoimisen mittaamisen, lisääntyvän seuraavien viiden vuoden aikana. 68 prosenttia suomalaisista on vähintään jossain määrin kiinnostuneita käyttämään niitä. Suomalaiset ovat myös valmiita käyttämään omaa rahaa terveyspalveluihin useita satoja euroja vuodessa. Yksityisten palvelujen käyttö näkyy jo lääkärien arjessa. Digitaalisten terveyspalvelujen käytön …

Suurin osa meistä vaihtaa hammasharjan kahdesti vuodessa, vaikka se on liian harvoin. Suumme bakteerit, myös ne huonot, siirtyvät suustamme hammasharjaan. Kylpyhuoneen kostea ja lämmin ympäristö on bakteereille oiva kasvualusta. Otollisissa olosuhteissa bakteerit jakaantuvat 20 minuutin välein. Harja pitää vaihtaa myös silloin kun harjakset eivät ole enää suorassa, sillä puhdistusteho vähenee …

Kaikkien ei ole yhtä helppoa lopettaa tupakointia. Tupakoinnin lopettamisen vaikeus riippuu myös geeneistä. Perintötekijät selittävät yli 80 prosenttia nopeudesta, jolla nikotiini poistuu tupakoitsijan elimistöstä. Mitä nopeampaa nikotiinin poistuminen on, sitä enemmän tupakkaa yleensä kuluu ja sitä vaikeampi siitä on myös päästä eroon, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Yksilöiden välillä on suuria …

Hoivakotiympäristöön suunniteltua robottia  testataa hoivakodeissa lokakuun ajan eri puolilla Suomea. Kokeilujakson aikana testataan, miten robotti soveltuu hoivakotiin. Lady Lydiaksi nimetyn robotin toiminnallisuuksiin kuuluu muun muassa keppijumpan ohjausta menneiden aikojen ja nykymusiikin tahtiin, jutustelua sekä muita toimintoja. Hoivarobottien yleistymisestä on puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan, ja aina on oletettu, että muutaman …

Elämme nykyään niin valtavan informaatiomäärän keskellä, että selviytyäksemme meidän tulisi osata suodattaa informaationjyväsistä akanat pois. Ja jos emme itse sitä tee, joku toinen tekee sen — itseään hyödyttävien tarkoitusperien ohjaamana. Meidän ei tule uskoa kaikkea sitä soopaa ja propagandaa, jota meille jatkuvasti omaa etua tavoitellen suolletaan. Kanadalaisprofessori Normand Baillargeon on …

Kansalaisten turvallisuuden tunnetta kartoittava tutkimus kertoo, että eduskunta ei huolehdi riittävästi suomalaisten turvallisuudesta. Kansalaisten mielestä eduskunta keskittyy liikaa ulkomaiden ongelmien ratkaisemiseen eikä huolehdi riittävästi suomalaisten turvallisuudesta. Epävarmuus Suomen valtion kyvystä huolehtia kansalaisten toimeentulosta ja fyysisestä turvallisuudesta voi selittää kielteistä suhtautumista turvapaikanhakijoihin. Kyselytutkimuksen vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että eduskunta panostaa …

Talvi ja juhlakausi ovat vuoden hauskinta aikaa lakata kynnet, koska sillon voi yhdistää useita eri tyylejä keskenään. Täyteläiset, syvät värisävyt ja ylelliset koostumukset sopivat hyvin juhlakauteen, ja se on juuri tämän hetkisen trendin mukaista. Muodissa raikkaus, hauskuus ja energisyys nousevat merkittävään asemaan. Kynsissä tämä näkyy upeina ja toteutukseltaan yllättävän helppoina …

Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Suun ja hampaiden terveys kytkeytyy myös sydämen terveyteen. Suu on syytä pitää terveenä ja pyrkiä ehkäisemään suutulehduksia ennalta tehokkaalla omahoidolla. Suussa piileskelevät krooniset tulehdukset kannattaa hoitaa ajoissa, sillä ne voivat olla osana useiden kansantautien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien taustalla. Varsinkin hampaiden kiinnityskudosta …

Valtimoiden seinämien jäykkyys ja valtimoiden vähäinen laajeneminen ovat sydän- ja verisuonisairauksien ensimmäisiä merkkejä, joita voidaan mitata. Liikunnallisilla ja hyväkuntoisilla on joustavammat valtimoiden seinämät jo lapsuudessa. Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus osoittaa, että vähäinen liikunta, heikompi kestävyyskunto sekä ylipaino ovat yhteydessä valtimoiden seinämien jäykistymiseen jo 6-8-vuotiailla lapsilla. Tutkimus …

Ihminen tarvitsee vuorovaikutusta kasvaakseen ja kehittyäkseen, syntymästä kuolemaan saakka. Ilman vuorovaikutusta me emme ole olemassa ihmisinä. Psykiatrisessa hoidossa vuorovaikutuksella on aina merkitystä kaikissa hoidon vaiheissa. Psykoterapeuttinen hoitosuhde -teos on käytännönläheinen, kattava kuvaus psykodynaamisen hoitosuhteen perusteista. Yleisen psykodynaamiseen hoito­työn lisäksi kirjassa käsitellään erityiskysymyksiä, jotka liittyvät haastavimpiin avo- ja laitoshoidon kysymyksiin: vaikeasti …

Suomalaislapsi saa vastuuta ruokavaliostaan myöhemmin kuin muut pohjoismaalaiset. Yli puolet suomalaisista antaa jälkikasvunsa päättää vasta teininä syömisistään, kun Norjassa saman vastuun voi saada jo neljäsluokkalainen. Useamman kuin joka toisen suomalaisen mielestä vasta 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat riittävän vanhoja päättämään itse syömisestään. Muissa Pohjoismaissa lapset saavat vastuuta aikaisemmin. Ruotsissa, Norjassa ja …