Kansalaisten hyvinvointi luo talouskasvua

Ne maat, jotka keskittyivät parantamaan kansalaistensa hyvinvointia, ovat myös toipuneet parhaiten vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä. Suomi kuuluu hyvinvoinnissa mitattuna edelleen maailman kärkikymmenikköön, mutta on jäämässä jälkeen muista Pohjoismaista.

Kansalaistensa hyvinvointia lisäävät maat saavuttavat myös voimakkaampaa talouskasvua. Hyvinvointiin panostaminen on myös auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Tulokset haastavat perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä.

Raportissa arvioidaan kansakuntien hyvinvointia kymmenen eri sosioekonomisen kehityksen ulottuvuuden kautta, joita ovat esimerkiksi tulotaso, terveys, koulutus ja infrastruktuuri. Tiedot ovat peräisin esimerkiksi Maailmanpankilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta, Maailman terveysjärjestöltä ja OECD:ltä.

Kärkipaikan saavutti Norja, jota seurasivat Sveitsi ja Islanti. Ylimmässä neljänneksessä eurooppalaisia maita oli 71 prosenttia. Kärkikymmenikköön Euroopan ulkopuolelta ylsi ainoastaan Singapore.

Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista

Suomi on alle maailman keskitasoa siinä, miten vauraus kyetään muuttamaan kansalaisten hyvinvoinniksi. Suomi sijoittuu maailmanlaajuisesti sijalle kahdeksan. Kymmenen vuoden aikana Suomi on ottanut eniten takapakkia talouden vakaudessa. Eniten kehitystä on puolestaan tapahtunut kansalaisyhteiskunnan ja tasa-arvon kehityksessä.

Pohjoismaiden listalla Suomi on viimeisenä. Skandinaavisiin naapureihin verrattaessa Suomi on jäämässä jälkeen useammalla alueella, muun muassa tulotasossa ja työllisyydessä. Suomen kehitys on valitettavasti ollut hitainta niiden maiden joukossa, jotka olivat samalla lähtötasolla kymmenen vuotta sitten.

Koko maailman absoluuttinen hyvinvointi on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Eniten asemiaan ovat nostaneet Vietnam ja Kiina. Molempien voimakas nousu selittyy panostuksilla muun muassa opetukseen ja infrastruktuuriin. Eniten osakkeitaan on laskenut Venezuela.

Korkean hyvinvoinnin maissa kokonaisvaltaista hyvinvointia syntyy eniten investoimalla koulutukseen ja työllisyyteen. Alhaisemman hyvinvoinnin maissa olisi tärkeintä panostaa ensisijaisesti terveyteen ja koulutukseen, mutta myös hyvään hallintoon ja infrastruktuuriin.

Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment(SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.