sunnuntai , kesäkuu 16 2019
Uutisotsikot
Koti / Terveys & hyvinvointi / Kannattaako potilasvahinkoa epäillessä tehdä vahinkoilmoitus

Kannattaako potilasvahinkoa epäillessä tehdä vahinkoilmoitus

Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetaan vuosittain noin 9 000 tapausta, joista suoralta kädeltä korvataan noin 2 500 tapausta. Todellisuudessa vahinkoja sattuu kuitenkin monin verroin enemmän, koska vahinkoja jää paljon ilmoittamatta. Joidenkin arvioiden mukaan pelkästään kuolemaan johtavia potilasvahinkoja sattuu Suomessa noin 1 000 vuodessa.

Aina kun epäilee potilasvahinkoa, kannattaa tehdä vahinkoilmoitus. Vain sillä tavoin asia lähtee selviämään. Asiat ovat monimutkaisia, eikä ilman huolellista selvittämistä etukäteen kukaan pysty sanomaan, onko kyse korvattavasta vahingosta.

Potilasvahingoista on vallalla paljon vääriä ja epätarkkoja käsityksiä, joihin varatuomari Joni Siikavirta vastasi yli 15-vuotisella kokemuksellaan potilasvahinkolautakunnan lakimiehenä ja potilasvahinkoasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimiston johtajana.

Onko korvausten hakeminen hankalaa

Korvausten hakemiseen riittää, kun täyttää netistä löytyvän potilasvahinkoilmoituksen, jossa selostaa lyhyesti mitä tapahtui, missä ja milloin. Ilmoitus lähetetään postitse Potilasvakuutuskeskukselle. Pelkkä oma epäilys hoitovirheestä riittää, eli mitään varmaa tietoa siitä, mikä meni pieleen, ei tarvitse olla. Ilmoitukseen ei tarvita mitään liitteitä eikä sen tekemiseen välttämättä tarvita kenenkään apua. Apuna voi kuitenkin käyttää läheistä tai sairaalan potilasasiamiestä.

Kannattaako korvauksia hakea

Tapaukset, jotka katsotaan potilasvahingoiksi korvataan vahingonkorvauslain mukaisen täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Hoidon puutteellisuudesta aiheutunut ylimääräinen henkilövahinko ja siihen liittyvät kulut ja menetykset korvataan täysimääräisesti. Korvausta maksetaan mm. tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, hoito-, lääke- ja matkakuluista sekä ansionmenetyksestä, jos potilasvahinko on aiheuttanut työkyvyttömyyttä. Jos keskituloinen työikäinen henkilö tulee potilasvahingon takia pysyvästi työkyvyttömäksi voivat potilasvakuutuskorvaukset nousta satoihin tuhansiin euroihin. Jo pelkät haitta- ja kulukorvauksetkin ovat vakavammissa tapauksissa kymmenien tuhansien eurojen luokkaa.

Kannattaako päätöksistä valittaa

Vakuutusyhtiön asemassa oleva Potilasvakuutuskeskus hylkää vuosittain ensikädessä yli 70 % vahinkoilmoituksista. Asioiden käsittely tässä ensimmäisessä vaiheessa on kuitenkin usein pintapuolista, eivätkä päätökset ole lopullisia. Hyvin perustellen niihin on mahdollista saada muutosta valittamalla potilasvahinkolautakuntaan. Potilasvahinkolautakunta muuttaa keskimäärin 15 % valituksista hakijoille myönteisiksi ja asiantuntevan lakimiehen avulla menestymisen mahdollisuudet voivat moninkertaistua tästä. Jotta valitus menestyisi, on olennaista perustella se erittäin huolellisesti, niin lääketieteellisin kuin oikeudellisin perustein sekä esittää mahdollisimman vahva näyttö vaatimustensa tueksi. Tämä edellyttää usein mm. vetoamista lääketieteellistiin artikkeleihin.

Päättävätkö lääkärit vai lakimiehet potilasvahinkoasioista

Potilasvahinkoasioissa lähtökohdat ovat useimmiten lääketieteellisiä. Ratkaisu siitä, korvataanko vahinko potilasvahinkolain perusteella, on kuitenkin aina viimekädessä vahingonkorvausoikeudellinen ja sen tekevät aina lakimiehet. Hoitavan lääkärin näkemys ei koskaan yksinään ratkaise asiaa puoleen tai toiseen, vaan ratkaisu perustuu objektiiviseen arvioon kussakin yksittäistapauksessa. Ratkaisuun vaikuttavat aina lukuisat eri seikat. Asiat eivät koskaan ole etukäteen selviä.

Auttavatko sairaaloiden potilasasiamiehet potilasvahinkoasioissa

Sairaaloiden omat potilasasiamiehet voivat tarvittaessa avustaa vahinkoilmoituksen tekemisessä Potilasvakuutuskeskukselle. Potilasasiamies ei kuitenkaan voi kritisoida lääkäreiden toimintaa, eikä hän ole potilaan asianajaja. Jos Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätös on kielteinen, muuttuu asia vaativaksi vahingonkorvausoikeudelliseksi riidaksi, jonka asiamukaisessa hoitamisessa aiheeseen perehtyneen lakimiehen apu voi olla erittäin tarpeellista ja hyödyllistä. Etenkin, jos potilasvahingosta on aiheutunut pysyvää haittaa tai työkyvyttömyyttä, on oman lakimiehen käyttäminen hyvin perusteltua.

Onko käräjöinti potilasvahinkoasioissa kallista

Potilasvahinkoasioita ei kannata viedä käräjille, vaan niihin kannattaa hakea mahdollisimman huolellisesti perustellen ja asiantuntijaa apuna käyttäen muutosta potilasvahinkolautakunnasta. Lautakuntavaiheen kuluriski on hyvin pieni verrattuna oikeudenkäyntiin, vaikka lautakuntamenettelyssä käyttää apuna omaa lakimiestä. Kuluriski on yleensä vain 1.000-1.500 euron luokkaa vaativassa ja monimutkaisessakin potilasvahinkotapauksessa. Lautakuntamenettelyssä asianajokulut ovat usein hyvin pienet suhteessa siihen, kuinka suuria korvauksia asiantuntevalla asianajolla voi saada.

Sen sijaan minkä tahansa asioiden ratkominen käräjäoikeudessa on Suomessa hyvin kallista, koska se edellyttää aina runsasta ajankäyttöä lakimiehiltä. Jutut ovat aina epävarmoja ja häviötilanteessa voi joutua maksamaan vastapuolen eli Potilasvakuutuskeskusenkin oikeudenkäyntikulut. Tällöin puhutaan aina useista kymmenistä tuhansista euroista. Oikeudenkäynti on potilasvahinkoasioissa realistinen vaihtoehto vain äärimmäisen harvoin.

Katso myös

Etäkuntoutus on yhtä hyödyllistä kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus

Kokeilujen perusteella etäkuntoutus tuottaa yhtä hyviä tai jopa parempia tuloksia kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva kuntoutus. …

css.php