torstai , toukokuu 23 2019
Uutisotsikot
Koti / Ajankohtaista / Kaivokset aiheuttavat 75 prosenttia Suomen jätteistä

Kaivokset aiheuttavat 75 prosenttia Suomen jätteistä

Kaivoslaki ei takaa ympäristön näkökulmasta kestävää kaivostoimintaa. Kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä ja nykyinen kaivoslaki ei edistä kiertotaloutta. Kaivosten happama sivukivi aiheuttaa jäteongelman, jonka seurauksena vaarana on ympäristön pilaantuminen. Tämän takia myös valtion talous voi rasittua vielä satoja vuosia kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen.

“Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet jäävät tyngiksi, jos kaivokset jätetään tavoitteiden ulkopuolelle. Ympäristöasioiden kunnianpalautus on tarpeen, ja siksi kaivoslaki on päivitettävä 2020-luvulle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Kiertotalouden puuttuminen on energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta. Jos kaivoksille ei nyt aseteta parempia ympäristö- ja kiertotalousvelvoitteita, kaivosten aiheuttamat haitat voivat lähitulevaisuudessa vain pahentua. Suomessakin tavoitteena on sähköautojen määrän lisääminen, joka tarkoittaa lisää kaivoksia tuottamaan sähköautojen akkuihin mineraaleja.

Jos kaivoksia ei saada mukaan kiertotalouteen, hyvä kehitys sähköautojen osalta voi johtaa jätteen ja kaivosten määrän merkittävään kasvuun. EU:n komissio arvioi, että vuonna 2025 vain 40 prosenttia sähköautojen mineraaleista kierrätetään. Energia- ja liikennemurros eivät saa perustua kertakäyttökulttuuriin.

Kaivoslakia tulee päivittää, koska kaivoslain uudistamisessa ympäristöasiat jäivät puolitiehen. Uudistamistarvetta tukevat viime vuosien uutiset lukuisilta ongelmakaivoksilta ja se, että kaikista teollisuudenaloista kaivostoiminnalla on suomalaisten silmissä huonoin maine.

Näin kaivoslakia pitäisi uudistaa:

  1. Kaivoslakiin on saatava kiertotalousvelvoitteet.
  2. Luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden on oltava turvattuja sekä malminetsinnältä että kaivostoiminnalta. Tällä hetkellä kaivostoiminta uhkaa nakertaa suojelualueverkostoa.
  3. Kaivostoiminnan vesistövaikutukset on minimoitava. Toiminnan valvonnalle on oltava riittävät resurssit, ja tehtäville ympäristöselvityksille tiukemmat vaatimukset.
  4. Yleiskaava on asetettava kaivostoiminnan ehdottomaksi edellytykseksi. Tällöin kunnan oikeudet vahvistuisivat ja mahdollisuudet vaikuttaa kaivostoimintaan alueellaan paranisivat.
  5. On otettava käyttöön kaivosvero ja vahinkotilanteissa hyödynnettävä rahasto. Toissijaista ympäristövastuujärjestelmää on kehitettävä, jotta ympäristövahinkoja voidaan ehkäistä ja korjata esimerkiksi toimijan joutuessa konkurssiin.

Kaivoslain parantaminen edellyttää myös yhtenäistä ympäristöhallintoa, jossa kaikki kaivostoimintaa koskevat asiat ovat yhden valtion viranomaisen vastuulla.

css.php