keskiviikko , syyskuu 18 2019
Uutisotsikot
Koti / Terveys & hyvinvointi / Eteisvärinä eli flimmeri paljastuu pulssista

Eteisvärinä eli flimmeri paljastuu pulssista

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisessä rytmissä. Yleisin oire on sydämentykytys. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton tai oireet niin vähäisiä, ettei niitä huomaa. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voidaan havaita.

Eteisvärinän lääketieteellinen diagnoosi on fibrillatio atriorum, mutta sitä nimitetään usein flimmeriksi. Pahimmillaan sairaus voi johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvaus voi olla oireettoman eteisvärinän ensimmäinen oire.

– Moni suomalainen sairastaa eteisvärinää tietämättään, koska sen oireita ei tunneta. Joka neljännellä sairaus todetaan sattumalta, esimerkiksi terveystarkastuksessa. Liian usein diagnoosi saadaan vasta aivohalvauksen jälkeen, kertoo kardiologi Harri Hietanen Malmin sairaalasta Helsingistä.

Eteisvärinä ja siihen liittyvät riskitekijät alkavat yleistyä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Iän lisäksi riskitekijöitä ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.

Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä

Suomalaisista 13 % on epäillyt itsellään eteisvärinää. Heistä vain reilu kolmannes hakeutui lääkärin vastaanotolle epäilysten herättyä, kun taas vajaa kolmannes ei kokenut lääkärikäynnille tarvetta ja tyytyi seuraamaan tilannetta. Riskiryhmään kuuluvassa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa 15 prosenttia on epäillyt sairastavansa eteisvärinää. He hakeutuvat lääkärin vastaanotolle muita ikäryhmiä herkemmin, sillä heistä yli puolet kertoi käyneensä lääkärissä oireet huomattuaan.

– Tulos kaikkinensa on huolestuttava ja kertoo siitä, ettei eteisvärinän vakavuutta ymmärretä tarpeeksi hyvin. Vaikka sairaus olisi täysin oireeton, ilman hoitoa aivohalvauksen riski kohoaa merkittävästi. Siksi muidenkin kuin riskiryhmään kuuluvien olisi hyvä käydä lääkärillä tarkastamassa tilanne epäilysten herättyä, Hietanen sanoo.

Jos eteisvärinä havaitaan tarpeeksi ajoissa, niin aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää. Hietasen mukaan oman pulssin tunnustelu voi auttaa oireettoman eteisvärinän havaitsemisessa.

– Seuraamalla pulssia säännöllisesti voidaan mahdollisesti tunnistaa oireetonkin eteisvärinä ja ehkäistä sen aiheuttamia aivohalvauksia, Hietanen painottaa.

Kyselystä selvisi, että suurin osa suomalaisista tunnustelee pulssiaan harvoin tai ei lainkaan. Kerran viikossa tai kerran kuussa pulssiaan tunnustelee vähän alle viidennes, ja viidennes sanoi, ettei tunnustele pulssiaan lainkaan.

Faktaa eteisvärinästä:

  • Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jota kutsutaan myös flimmeriksi.
  • Ikä on eteisvärinän riskitekijöistä merkittävin: yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 prosenttia joko kohtauksittain tai pysyvästi. Muita riskitekijöitä sairauden puhkeamiseen ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.
  • Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen rinnassaan ja kokevat ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta tai suorituskyvyn heikkenemistä. Joillakin eteisvärinä on täysin oireeton ja rytmihäiriö todetaan sattumalta.
  • Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla. Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin. Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio tai rytmihäiriölääkitys. Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti.
  • Eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivovaltimoihin kulkeutuessaan saattavat aiheuttaa aivohalvauksen. Potilailla, joilla on eteisvärinän lisäksi muita riskitekijöitä, aivohalvausta estetään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. yli 65-vuoden ikä, verenpainetauti, sydämenvajaatoiminta, aiemmin sairastettu aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, diabetes ja verisuonisairaus. Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttaman aivohalvauksen riskiin.
  • Oireettomankin eteisvärinän voi havaita seuraamalla pulssia säännöllisesti. Varsinkin ikääntyvien ihmisten kannattaa tarkkailla sykettä vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi ranteesta tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla.
    Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Lähteet: Terveyskirjasto Duodecim: Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)
Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin kyselytutkimus.

 

Katso myös

Sopimaton ravinto vaikuttaa koko kehossa

Erilaisten ruokavalioiden kirjo on nykyään laajempi kuin koskaan, ja ruokailuun panostetaan yhä enemmän. Syömisen perusasiat …

css.php